EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.2.2026

COM(2026) 74 final

2026/0045(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten tai jälleenvakuutusyritysten, sijoituspalveluyritysten, omaisuudenhoitoyhtiöiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien lisävalvonnasta (kodifikaatio)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

PERUSTELUT

1.Komissio pitää Kansalaisten Eurooppa -hankkeen kannalta tärkeänä unionin lainsäädännön yksinkertaistamista ja selkeyttämistä, jotta siitä saataisiin yksiselitteisempää ja luettavampaa kansalaisille. Kansalaiset saisivat näin uusia mahdollisuuksia ja tilaisuuksia käyttää lainsäädännön heille tarjoamia erityisiä oikeuksia.

Tätä tavoitetta ei voida saavuttaa niin kauan kuin useita kertoja ja usein huomattavilta osin muutettuja säännöksiä ei ole koottu yhteen, vaan niitä on etsittävä sekä alkuperäisestä säädöksestä että siihen myöhemmin tehdyistä muutoksista. Voimassa olevien säännösten selvittämiseksi on sen vuoksi tutkittava ja vertailtava suuri määrä säädöksiä.

Useita kertoja muutetut säädökset on tästä syystä kodifioitava, jotta oikeus olisi selkeää ja luettavaa.

2.Komissio on 1 päivänä huhtikuuta 1987 tekemällään päätöksellä 1 antanut henkilöstölleen ohjeet toteuttaa säädösten kodifiointi viimeistään sen jälkeen, kun niitä on muutettu kymmenen kertaa. Komissio on lisäksi korostanut, että tämä on vähimmäissääntö, sillä säännösten selkeyden ja ymmärrettävyyden edistämiseksi yksiköiden olisi pyrittävä kodifioimaan niiden vastuulla olevat tekstit mahdollisimman lyhyin väliajoin.

3.Tämä vahvistettiin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Edinburghin huippukokouksessa joulukuussa 1992 esittämissä päätelmissä 2 , joissa korostettiin kodifioinnin merkitystä, koska sillä taataan oikeusvarmuus tiettynä ajankohtana tiettyyn kysymykseen sovellettavasta lainsäädännöstä.

Kodifiointi on toteutettava noudattaen kokonaisuudessaan unionin säädösten tavanomaista hyväksymismenettelyä.

Koska kodifioinnissa ei saa muuttaa kodifioitavien säädösten asiasisältöä, Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sopineet 20 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä toimielinten välisellä sopimuksella nopeutetusta käsittelymenettelystä, jonka mukaisesti kodifioidut säädökset voidaan antaa nopeasti.

4.Tällä ehdotuksella on tarkoitus kodifioida, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta 16 päivänä joulukuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY 3 . Uudella direktiivillä korvataan siihen sisällytetyt säädökset 4 . Kodifioitavien säädösten asiasisältöä ei ole muutettu tässä ehdotuksessa, vaan niihin on yhdistettäessä tehty ainoastaan kodifioinnin edellyttämät muodolliset mukautukset.

5.Kodifiointiehdotus on laadittu kaikilla virallisilla kielillä direktiivin 2002/87/EY ja sen muuttamisesta annettujen säädösten alustavan koonnelman pohjalta. Koonnelman on laatinut Euroopan unionin julkaisutoimisto tietojenkäsittelyjärjestelmää käyttäen. Siltä osin kuin artikloja on numeroitu uudelleen, vanhojen ja uusien numeroiden vastaavuus esitetään kodifioidun direktiivin liitteessä IV.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

2026/0045 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ⌦ tai jälleenvakuutusyritysten ⌫, sijoituspalveluyritysten, ⌦ omaisuudenhoitoyhtiöiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien ⌫ lisävalvonnasta (kodifikaatio)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan ⌦ unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ⌫ ja erityisesti sen ⌦ 53 ⌫ artiklan ⌦ 1 ⌫ kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 5 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

🡻 

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/87/EY 6 on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin 7 . Sen vuoksi mainittu direktiivi olisi selkeyden ja järkeistämisen takia kodifioitava.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

(2)Jotta finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ⌦ tai jälleenvakuutusyritysten ⌫, sijoituspalveluyritysten, ⌦ omaisuudenhoitoyhtiöiden sekä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien (säänneltyjen yritysten) ⌫ lisävalvonta olisi tehokasta, sitä olisi sovellettava kaikkiin ryhmittymiin, jotka harjoittavat merkittävää monialaista rahoitustoimintaa, josta on ryhmittymien rakenteesta riippumatta kysymys silloin, kun tietyt kynnysarvot saavutetaan. Lisävalvonnan olisi katettava kaikki toimialakohtaisessa rahoituslainsäädännössä yksilöity rahoitustoiminta ja kaikkien yritysten, jotka harjoittavat pääasiassa tätä toimintaa, olisi kuuluttava lisävalvonnan soveltamisalaan.

🡻 2011/89/EU johdanto-osan 1 kappale (mukautettu)

(3)Direktiivillä 2002/87/EY ⌦ annettiin ⌫ finanssisektorin toimivaltaisille viranomaisille lisävaltuuksia ja -keinoja sellaisten ryhmien valvontaan, jotka muodostuvat rahoitusmarkkinoiden eri sektoreilla toimivista säännellyistä yrityksistä. Kyseiset ryhmät (finanssiryhmittymät) altistuvat riskeille (ryhmäriskit), joihin kuuluvat ongelmien leviämisriskit eli riskien leviäminen ryhmän toisesta päästä toiseen, riskien keskittyminen eli samantyyppisen riskin toteutuminen samanaikaisesti ryhmän eri osissa, vaikeudet, joita liittyy monen eri oikeushenkilön hallinnointiin, mahdolliset eturistiriidat sekä haasteet, joita liittyy säädetyn vähimmäispääoman jakamiseen kaikille finanssiryhmittymään kuuluville säännellyille yrityksille, jolloin voidaan välttää pääoman moninkertainen käyttö. Finanssiryhmittymiin olisi näin ollen kohdistettava yksittäisiin yrityksiin kohdistettavan valvonnan, konsolidoidun valvonnan ja ryhmätason valvonnan lisäksi täydentävää valvontaa, joka ei ole päällekkäistä eikä vaikuta ryhmään, riippumatta siitä, millainen ryhmän oikeudellinen rakenne on.

🡻 2011/89/EU johdanto-osan 3 kappale (mukautettu)

(4)Finanssiryhmittymät on tarpeen määrittää kaikkialla unionissa sen mukaan, missä määrin ne altistuvat ryhmäriskeille, käyttäen perusteena yhteisiä suuntaviivoja, jotka Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1093/2010 8 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ’pankkiviranomainen’, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1094/2010 9 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen), jäljempänä ’vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 10 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ’arvopaperimarkkina-viranomainen’, antavat asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 56 artiklan mukaisesti Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomiteassa, jäljempänä ’yhteiskomitea’, tehdyn yhteistyön perusteella. On myös tärkeää, että vaatimuksia, jotka koskevat lisävalvonnan soveltamatta jättämistä, sovelletaan riskiperusteisesti kyseisten suuntaviivojen mukaisesti. Tämä on erityisen tärkeää suurehkojen, kansainvälistä toimintaa harjoittavien finanssiryhmittymien tapauksessa.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 6 kappale

(5)Päätökset jättää tietty yritys lisävalvonnan ulkopuolelle olisi tehtävä ottaen huomioon muun muassa se, kuuluuko kyseinen yritys ryhmänlaajuiseen valvontaan alakohtaisten sääntöjen nojalla.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 7 kappale (mukautettu)

(6)Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava arvioida finanssiryhmittymään kuuluvien ⌦ säänneltyjen yritysten ⌫ rahoitustilanne koko ryhmän tasolla erityisesti vakavaraisuuden (johon kuuluu omiin varoihin kuuluvien rahoitusvälineiden moninkertaisen käytön eliminointi), riskikeskittymien ja ryhmänsisäisten liiketoimien osalta.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)

(7)Finanssiryhmittymiä johdetaan usein sellaisen liiketoimintalinjan pohjalta, joka ei aina ole täysin yhteensopiva ryhmittymän oikeudellisen rakenteen kanssa.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 9 kappale

(8)Kaikilla lisävalvonnan piiriin kuuluvilla finanssiryhmittymillä olisi oltava asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten keskuudesta nimetty koordinaattori.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 10 kappale

(9)Koordinaattorin tehtävien ei pitäisi vaikuttaa toimivaltaisten viranomaisten tehtäviin ja vastuualueisiin, joista on säädetty alakohtaisissa säännöissä.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 11 kappale (mukautettu)

(10)Asianomaisilla toimivaltaisilla viranomaisilla ja varsinkin koordinaattorilla olisi oltava keinot saada finanssiryhmittymän ⌦ säännellyiltä ⌫ yrityksiltä tai muilta toimivaltaisilta viranomaisilta lisävalvonnan kannalta tarpeelliset tiedot.

🡻 2011/89/EU johdanto-osan 4 kappale (mukautettu)

(11)Ryhmäriskien kokonaisvaltainen ja riittävä valvonta suurissa, monitahoisissa kansainvälistä toimintaa harjoittavissa finanssiryhmittymissä ja kyseisissä ryhmissä koko ryhmän tasolla noudatettavan pääomapolitiikan valvonta on mahdollista vain, kun toimivaltaiset viranomaiset keräävät valvontatietoja ja suunnittelevat valtuuksiensa kansalliset rajat ylittäviä valvontatoimenpiteitä. Sen vuoksi toimivaltaisten viranomaisten olisi koordinoitava kansainvälisesti toimivien finanssiryhmittymien lisävalvontaa niiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, joita pidetään asiaankuuluvimpina finanssiryhmittymän lisävalvonnan kannalta. Finanssiryhmittymistä vastaavien asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kollegion luonteen olisi kuvastettava ⌦ tämän ⌫ direktiivin täydentävää luonnetta, ja sen ei olisi jäljiteltävä tai korvattava vaan pikemminkin tuotettava lisäarvoa suhteessa finanssiryhmittymään kuuluvien pankkialan alaryhmän ja vakuutusalan alaryhmän nykyisiin kollegioihin. Finanssiryhmittymän kollegio olisi muodostettava vain, jos pankki- tai vakuutusalan alakohtaista valvontaviranomaisten kollegiota ei ole.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 12 kappale (mukautettu)

(12)⌦ Säänneltyjen yritysten ⌫ valvonnasta vastuussa olevien viranomaisten ⌦ väliselle yhteistyölle on tarvetta; siihen ⌫ sisältyy myös tilapäisten yhteistyöjärjestelyjen kehittäminen samaan finanssiryhmittymään kuuluvien yritysten valvonnasta vastuussa olevien viranomaisten välille.

🡻 2011/89/EU johdanto-osan 5 kappale (mukautettu)

(13)Asianmukaisen viranomaisvalvonnan varmistamiseksi pankkiviranomaisen, vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen, arvopaperimarkkinaviranomaisen, jäljempänä yhteisesti ’Euroopan valvontaviranomaiset’, ja tapauksesta riippuen yhteiskomitean on tarpeen seurata pankkien, vakuutusyritysten ⌦ tai jälleenvakuutusyritysten ⌫ ja rajojen yli toimivien finanssiryhmittymien oikeudellista rakennetta ja hallintojärjestelmää sekä organisaatiorakennetta kaikki säännellyt yritykset, sääntelemättömät tytäryritykset ja merkittävät sivukonttorit mukaan luettuina ja asettaa seurannan tulokset asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten saataville.

🡻 2011/89/EU johdanto-osan 6 kappale

(14)Jotta varmistetaan finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten tehokas lisävalvonta, erityisesti silloin, kun jonkin sen tytäryrityksistä pääkonttori sijaitsee kolmannessa maassa, tätä direktiiviä olisi sovellettava kaikkiin yrityksin, erityisesti kaikkiin luottolaitoksiin, joiden sääntömääräinen kotipaikka on kolmannessa maassa ja jolta edellytettäisiin toimilupaa, jos sen sääntömääräinen kotipaikka olisi unionissa.

🡻 2011/89/EU johdanto-osan 7 kappale (mukautettu)

(15)Suurten, monitahoisten kansainvälistä toimintaa harjoittavien finanssiryhmittymien lisävalvonta edellyttää koordinointia kaikkialla unionissa, jotta se parantaisi rahoituspalveluiden sisämarkkinoiden vakautta. Tämän vuoksi toimivaltaisten viranomaisten on tarpeen sopia kyseisten finanssiryhmittymien valvonnassa noudatettavista lähestymistavoista. Euroopan valvontaviranomaisten olisi annettava asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 56 artiklan mukaisesti yhteiskomiteassa tehtyyn yhteistyöhön perustuvat yhteiset suuntaviivat näitä yhteisiä lähestymistapoja varten sen varmistamiseksi, että käytettävissä on kattavat toiminnan vakauden valvontaa koskevat kattavat puitteet pankki-, vakuutus-, arvopaperi- ja finanssiryhmittymädirektiivien mukaisille valvontakeinoille ja -valtuuksille. ⌦ Tämän ⌫ direktiivin mukaisesti annettavissa suuntaviivoissa olisi otettava huomioon sen täydentävä luonne, ja niiden olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä, 2009/138/EY 11 , 2011/61/EU 12 , 2013/36/EU 13  ja 2014/65/EU 14  säädettyä alakohtaista valvontaa.

🡻 2011/89/EU johdanto-osan 8 kappale (mukautettu)

(16)Ryhmäriskejä, joita finanssiryhmittymään mahdollisesti kohdistuu niiden omistusyhteyksien vuoksi, joita sillä on muissa yrityksissä, on tosiasiallisesti tarpeen seurata ja valvoa. Niiden tilanteiden varalta, joissa ⌦ tällä ⌫ direktiivillä annetut erityiset valvontavaltuudet vaikuttavat riittämättömiltä, valvontayhteisön olisi kehitettävä vaihtoehtoisia menetelmiä – mielellään Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomiteassa tekemän työn puitteissa – kyseisten riskien käsittelemiseksi ja ottamiseksi asianmukaisesti huomioon. Jos omistusyhteys on finanssiryhmittymän ainoa määritysperuste, valvojien olisi voitava arvioida, altistuuko ryhmä ryhmäriskeille, ja vapauttaa se tarvittaessa lisävalvonnasta.

🡻 2011/89/EU johdanto-osan 11 kappale (mukautettu)

(17)Finanssiryhmittymään kuuluviin pankkialan alaryhmään ja vakuutusalan alaryhmään olisi kohdistettava stressitestejä säännöllisesti, mutta ⌦ tämän ⌫ direktiivin mukaisesti nimetyn koordinaattorin tehtävänä on päättää yksittäiseen finanssiryhmittymään kokonaisuutena kohdistettavan stressitestin soveltuvuudesta, parametreista ja ajoituksesta. Euroopan valvontaviranomaisten alakohtaisesti toteuttamissa unionin laajuisissa stressitesteissä yhteiskomitean tehtävänä olisi oltava varmistaa, että kyseiset stressitestit toteutetaan johdonmukaisesti kaikilla aloilla. Näistä syistä valvontaviranomaisten olisi yhteiskomiteassa voitava kehittää unionin laajuisia stressitestejä koskevia lisäparametreja, joilla saadaan esiin finanssiryhmittymissä tyypillisesti ilmenevät erityiset ryhmäriskit, ja sen olisi voitava julkistaa näiden testien tulokset silloin, kun alakohtainen lainsäädäntö tämän sallii. Olisi otettava huomioon aiemmista unionin laajuisista stressitesteistä saadut kokemukset. Stressitesteissä olisi esimerkiksi otettava huomioon finanssiryhmittymien likviditeettiin ja vakavaraisuuteen liittyvät riskit.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 13 kappale (mukautettu)

(18)⌦ Säännellyt yritykset ⌫, joiden pääkonttori on ⌦ unionissa ⌫, voivat kuulua finanssiryhmittymään, jonka johto on ⌦ unionin ⌫ ulkopuolella. Myös näihin säänneltyihin yrityksiin olisi sovellettava vastaavan tasoisia ja asianmukaisia lisävalvontajärjestelmiä, joilla päästään tämän direktiivin säännöksiä vastaaviin tavoitteisiin ja tuloksiin. Sääntöjen avoimuus ja tietojen vaihto kolmansien maiden viranomaisten kanssa on kaikissa asiaankuuluvissa olosuhteissa sen vuoksi hyvin tärkeää.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 14 kappale

(19)Vastaavan tasoinen ja asianmukainen lisävalvontajärjestelmä voi toimia ainoastaan, jos kolmannen maan valvontaviranomaiset ovat yhteistyössä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa sopineet tavoista harjoittaa finanssiryhmittymän säänneltyjä yrityksiä koskevaa lisävalvontaa sekä valvonnan tavoitteista.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 15 kappale

(20)Tässä direktiivissä ei edellytetä, että toimivaltaiset viranomaiset antavat finanssiryhmittymäkomitealle tietoja, joita koskee tämän direktiivin tai muiden alakohtaisten direktiivien mukainen salassapitovelvollisuus.

🡻 2011/89/EU johdanto-osan 15 kappale (mukautettu)

(21)Finanssiryhmittymiin kuuluvien rahoitusalan yhteisöjen lisävalvonnan parantamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat ⌦ tämän ⌫ direktiivin teknistä mukauttamista määritelmien, terminologian yhdenmukaistamisen ja ⌦ siinä ⌫ esitettyjen laskentamenetelmien tarkentamisen osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ⌦ , ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 15 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä ⌫.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 16 kappale (mukautettu)

(22)⌦ Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin ⌫ tavoitetta, joka on sääntöjen laatiminen finanssiryhmittymään kuuluvien ⌦ säänneltyjen yritysten ⌫ lisävalvontaa varten, vaan se voidaan suunnitellun toiminnan vaikutusten ja laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin ⌦ unionin ⌫ tasolla. ⌦ Sen vuoksi ⌫ ⌦ unioni ⌫ voi toteuttaa toimenpiteitä ⌦ Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ⌫ 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on ⌦ tarpeen kyseisen ⌫ tavoitteen saavuttamiseksi. Koska tässä direktiivissä määritellään vähimmäisvaatimukset, jäsenvaltiot voivat säätää tiukemmista säännöistä.

🡻 2002/87/EY johdanto-osan 17 kappale

(23)Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet.

🡻 

(24)Tällä direktiivillä ei ole vaikutusta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä III olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä luetellut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja tuossa osassa mainittuja soveltamispäiviä,

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

I LUKU

⌦ KOHDE ⌫ JA MÄÄRITELMÄT

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 1 alakohta (mukautettu)

1 artikla

Kohde

Tässä direktiivissä vahvistetaan lisävalvontaa koskevat säännöt säännellyille yrityksille, jotka ovat saaneet toimiluvan direktiivin 2014/65/EU 5 artiklan, direktiivin 2013/36/EU 8 artiklan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY 16 5 artiklan, direktiivin 2009/138/EY 14 artiklan tai direktiivin 2011/61/EU 6–11 artiklan mukaisesti ja jotka kuuluvat finanssiryhmittymään.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan

1)”luottolaitoksella” ⌦ Euroopan parlamentin ja neuvoston ⌫ direktiivin ⌦ (EU) N:o 575/2013 17  4 ⌫ artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa ⌦ määriteltyä ⌫ luottolaitosta;

2)”vakuutusyrityksellä” direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 1, 2 tai 3 alakohdassa ⌦ määriteltyä ⌫ vakuutusyritystä;

3)”sijoituspalveluyrityksellä” direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa ⌦ määriteltyä ⌫ sijoituspalveluyritystä, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 25 alakohdassa ⌦ määritellyt kolmannen maan tunnustetut sijoituspalveluyritykset ⌫, tai yritystä, jonka sääntömääräinen kotipaikka on kolmannessa maassa ja jolta edellytettäisiin direktiivin 2014/65/EU mukaista toimilupaa, jos sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsisi unionissa;

4)”säännellyllä yrityksellä” luottolaitosta, vakuutusyritystä, jälleenvakuutusyritystä, sijoituspalveluyritystä, omaisuudenhoitoyhtiötä tai vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa;

5)”omaisuudenhoitoyhtiöllä” direktiivin 2009/65/EY 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ⌦ määriteltyä ⌫ rahastoyhtiötä, tai yritystä, jonka sääntömääräinen kotipaikka on kolmannessa maassa ja jolta edellytettäisiin kyseisen direktiivin mukaista toimilupaa, jos sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsisi unionissa;

6)”vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajalla” direktiivin 2011/61/EU 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa, l alakohdassa ja a b alakohdassa ⌦ määriteltyä ⌫ vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajaa, ⌦ tai yritystä ⌫, jonka sääntömääräinen kotipaikka on kolmannessa maassa ja jolta edellytettäisiin kyseisen direktiivin mukaista toimilupaa, jos sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsisi unionissa;

7)”jälleenvakuutusyrityksellä” direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 4, 5 tai 6 kohdassa ⌦ määriteltyä ⌫ jälleenvakuutusyritystä tai direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 26 kohdassa ⌦ määriteltyä ⌫ erillisyhtiötä;

🡻 2019/2034 59 artikla

8)”alakohtaisilla säännöillä” säänneltyjen yritysten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää, erityisesti asetuksessa (EU) N:o 575/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2033 18  direktiiveissä 2009/138/EY, 2013/36/EU ja 2014/65/EU ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/2034 19 annettua unionin lainsäädäntöä;

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 1 alakohta (mukautettu)

9)”rahoitussektorilla” sektoria, jonka muodostaa yksi tai useampi jäljempänä mainittu yritys:

a)⌦ asetuksen N:o 575/2013 4 ⌫ artiklan 1 kohdan, 1, ⌦ 26 ⌫ tai 18 alakohdassa ⌦ määritelty ⌫ luottolaitos, rahoituslaitos tai avustavia palveluja tuottava yritys, jäljempänä yhteisesti ”pankkiala”;

b)direktiivin 2009/138/EY 13 artiklan 1, 2, 4 tai 5 alakohdassa ⌦ tai ⌫ 212 artiklan 1 kohdan f alakohdassa ⌦ määritelty ⌫ vakuutusyritys, jälleenvakuutusyritys tai vakuutushallintayhtiö, jäljempänä yhteisesti ”vakuutusala”;

c)⌦ asetuksen N:o 575/2013 2013/36/EU 4 ⌫ artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa ⌦ määritelty ⌫ sijoituspalveluyritys, jäljempänä yhteisesti ”sijoituspalveluala”;

10)”emoyrityksellä” Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 20  2 artiklan 9 alakohdassa määriteltyä emoyritystä tai muuta yritystä, joka toimivaltaisten viranomaisten näkemyksen mukaan käyttää tosiasiallisesti määräysvaltaa toisessa yrityksessä;

11)”tytäryrityksellä” direktiivin 2013/34/EU2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä tytäryritystä tai mitä tahansa yritystä, jossa emoyritys toimivaltaisten viranomaisten näkemyksen mukaan käyttää tosiasiallisesti määräysvaltaa tai kyseisten tytäryritysten kaikki tytäryritykset;

12)”omistusyhteydellä” direktiivin 2013/34/EU2 artiklan 2 alakohdassa ⌦ määriteltyä ⌫ omistusyhteyttä taikka välitöntä tai välillistä vähintään 20 prosentin omistusta yrityksen äänivallasta tai pääomasta;

13)”ryhmällä” yritysryhmää, joka muodostuu emoyrityksestä, sen tytäryrityksistä sekä yrityksistä, joihin emoyrityksellä tai sen tytäryrityksillä on omistusyhteys, tai yrityksistä, joita sitoo toisiinsa direktiivin 2013/34/EU22 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu suhde, mukaan luettuina mahdolliset alaryhmät;

14)”määräysvallalla” direktiivin 2013/34/EU22 artiklassa ⌦ tarkoitettua ⌫ emoyrityksen ja tytäryrityksen välistä yhteyttä tai vastaavaa luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja yrityksen välistä yhteyttä;

15)”läheisellä sidoksella” tilannetta, jossa kahden tai useamman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön välillä on sidossuhde määräysvallan tai omistusyhteyden kautta tai sen tilanteen kautta, että kaksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö on määräysvallan kautta pysyvästi sidoksissa samaan henkilöön;

16)”finanssiryhmittymällä” ryhmää tai alaryhmää, jota johtaa säännelty yritys, tai ryhmää tai alaryhmää, jonka tytäryrityksistä vähintään yksi on säännelty yritys, ja joka täyttää seuraavat ehdot:

a)jos ryhmän tai alaryhmän johdossa on säännelty yritys

i)se on rahoitusalalla toimivan yrityksen emoyritys, yritys, jolla on omistusyhteys rahoitusalan yritykseen, tai yritys, jota sitoo direktiivin 2013/34/EU22 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu suhde rahoitusalan yritykseen;

ii)vähintään yksi ryhmän tai alaryhmän yrityksistä toimii vakuutusalalla ja vähintään yksi pankki- tai sijoituspalvelujen alalla,

iii)ryhmän tai alaryhmän yritysten konsolidoitu tai yhteenlaskettu toiminta vakuutusalalla ja yritysten konsolidoitu tai yhteenlaskettu toiminta pankki- ja sijoituspalvelujen alalla on merkittävää tämän direktiivin 3 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

b)jos ryhmän tai alaryhmän johdossa ei ole säänneltyä yritystä

i)ryhmä tai alaryhmä toimii pääasiassa rahoitusalalla 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

ii)vähintään yksi ryhmän tai alaryhmän yrityksistä toimii vakuutusalalla ja vähintään yksi pankki- tai sijoituspalvelujen alalla,

iii)ryhmän tai alaryhmän yritysten konsolidoitu tai yhteenlaskettu toiminta vakuutusalalla ja yritysten konsolidoitu tai yhteenlaskettu toiminta pankki- ja sijoituspalvelujen alalla on merkittävää 3 artiklan 2 tai 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla;

17)”rahoitusalan sekaholdingyhtiöllä” emoyritystä, joka on muu kuin säännelty yritys ja joka yhdessä tytäryritystensä, joista vähintään yksi on sellainen säännelty yritys, jonka sääntömääräinen kotipaikka on unionissa, ja muiden yritysten kanssa muodostaa finanssiryhmittymän;

18)”toimivaltaisilla viranomaisilla” jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia, jotka on valtuutettu lailla tai asetuksella valvomaan ⌦ säänneltyjä yrityksiä ⌫ yksittäin tai ryhmänä;

19)”asiaankuuluvilla toimivaltaisilla viranomaisilla”

a)finanssiryhmittymään kuuluvien säänneltyjen yritysten alakohtaisesta ryhmänlaajuisesta valvonnasta erityisesti alan perimmäisen emoyrityksen tasolla vastaavia toimivaltaisia viranomaisia;

b)12 artiklan mukaisesti nimettyä koordinaattoria, jos se on eri kuin a alakohdassa tarkoitetut viranomaiset;

c)tarvittaessa muita toimivaltaisia viranomaisia, jos a ja b alakohdassa tarkoitetut viranomaiset katsovat sen aiheelliseksi ⌦ käsityksensä muodostamiseksi ⌫;

20)”ryhmänsisäisillä liiketoimilla” liiketoimia, joissa finanssiryhmittymään kuuluvat säännellyt yritykset ovat riippuvaisia suoraan tai välillisesti saman ryhmän toisista yrityksistä tai sellaisesta luonnollisesta tai oikeushenkilöstä, jota yhdistää ryhmään kuuluvaan yritykseen läheinen sidos, velvoitteen täyttämiseksi riippumatta siitä, perustuuko se sopimukseen ja tapahtuuko se maksua vastaan;

21)”riskikeskittymällä” riskiä, josta syntyvä mahdollinen tappio on riittävän suuri vaarantamaan finanssiryhmittymään kuuluvien säänneltyjen yritysten vakavaraisuuden tai rahoitusaseman yleisesti; tällainen riski voi aiheutua vastapuoli-/luottoriskistä, ⌦ sijoitusriskistä, vakuutusriskistä, markkinariskistä ⌫, muista riskeistä tai näiden riskien yhdistelmästä tai vuorovaikutuksesta.

Siihen saakka, kunnes 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksytyt tekniset sääntelystandardit tulevat voimaan, 19 kohdan c alakohdassa tarkoitetun käsityksen muodostamisessa on otettava erityisesti huomioon finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten markkinaosuus muissa jäsenvaltioissa, erityisesti jos se ylittää 5 prosenttia, ja toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden säänneltyjen yritysten merkitys finanssiryhmittymässä.

🡻 2002/87/EY

3 artikla

Finanssiryhmittymän määrittämisessä käytettävät kynnysarvot

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 2 alakohdan a alakohta (mukautettu)

1.    Jotta ryhmän toiminnan voidaan katsoa tapahtuvan pääasiallisesti rahoitusalalla 2 artiklan 16 alakohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ryhmän säänneltyjen ja ei-säänneltyjen rahoitussektorin yritysten taseiden loppusumman on oltava yli 40 prosenttia koko ryhmän taseiden loppusummasta.

2.    Jotta toimintaa eri rahoitussektoreilla voidaan pitää merkittävänä 2 artiklan ensimmäisen kohdan 16 alakohdan a alakohdan iii alakohdassa tai 16 alakohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetulla tavalla kunkin rahoitussektorin osalta, kyseisen rahoitussektorin taseen loppusumman keskimääräisen suhteen ryhmän rahoitussektoriyritysten kokonaistaseen loppusummaan ja saman rahoitussektorin vakavaraisuusvaatimusten suhteen ryhmän rahoitussektoriyritysten kokonaisvakavaraisuusvaatimuksiin on oltava yli 10 prosenttia.

Tässä direktiivissä finanssiryhmittymän pienin rahoitussektori on se, jonka keskiarvo on pienin, ja finanssiryhmittymän tärkein rahoitussektori on se, jonka keskiarvo on suurin. Keskiarvon laskemiseksi ja pienimpien ja tärkeimpien rahoitussektoreiden laskemiseksi pankki- ja sijoituspalvelusektoreita käsitellään yhdessä.

Omaisuudenhoitoyhtiöt lisätään alalle, jolle ne kuuluvat ryhmän sisällä. Jos ne eivät kuulu yksinomaan yhdelle alalle ryhmän sisällä, ne lisätään pienimmälle rahoitussektorille.

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat lisätään alalle, jolle ne kuuluvat ryhmän sisällä. Jos ne eivät kuulu yksinomaan yhdelle alalle ryhmän sisällä, ne lisätään pienimmälle rahoitussektorille.

3.    Monialaista toimintaa pidetään myös merkittävänä 2 artiklan ensimmäisen kohdan 16 alakohdan a alakohdan iii alakohdassa tai 16 alakohdan b alakohdan iii alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos ryhmän pienimmän rahoitussektorin taseen loppusumma ylittää kuusi miljardia euroa.

Jos ryhmä ei saavuta 2 kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa, asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisesti päättää olla pitämättä ryhmää finanssiryhmittymänä. Ne voivat myös päättää olla soveltamatta 7, 8 ja 9 artiklan säännöksiä, jos ne katsovat, ettei ryhmän sisällyttäminen tämän direktiivin soveltamisalaan tai tällaisten säännösten soveltaminen ole tarpeen tai se olisi lisävalvonnan tavoitteiden kannalta epäasianmukaista tai harhaanjohtavaa.

Tämän kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä on ilmoitettava muille toimivaltaisille viranomaisille, ja toimivaltaisten viranomaisten on poikkeustapauksia lukuun ottamatta julkistettava ne.

4.    Jos ryhmä saavuttaa 2 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon, mutta pienimmän sektorin taseen loppusumma ei ylitä kuutta miljardia euroa, asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisesti päättää olla pitämättä ryhmää finanssiryhmittymänä. Ne voivat myös päättää olla soveltamatta 7, 8 ja 9 artiklan säännöksiä, jos ne katsovat, ettei ryhmän sisällyttäminen tämän direktiivin soveltamisalaan tai tällaisten säännösten soveltaminen ole tarpeen tai se olisi lisävalvonnan tavoitteiden kannalta epäasianmukaista tai harhaanjohtavaa.

Tämän kohdan mukaisesti tehdyistä päätöksistä on ilmoitettava muille toimivaltaisille viranomaisille, ja toimivaltaisten viranomaisten on poikkeustapauksia lukuun ottamatta julkistettava ne.

🡻 2002/87/EY

5.    Edellä 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisesti sopia, että:

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 2 alakohdan b alakohta

a)edellä 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa yritys jätetään ulkopuolelle suhdelukuja laskettaessa, paitsi jos yritys on muuttanut jäsenvaltiosta kolmanteen maahan ja on todisteita siitä, että yritys muutti sijaintiaan sääntelyn välttämiseksi;

🡻 2002/87/EY

b)otetaan huomioon 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen kynnysarvojen mukaisuus kolmena peräkkäisenä vuonna äkillisten järjestelmämuutosten välttämiseksi ja jätetään kynnysarvojen mukaisuus huomioon ottamatta, jos ryhmän rakenteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia;

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 2 alakohdan b alakohta (mukautettu)

c)⌦ jätetään ⌫ yksi tai useampia omistusyhteyksiä pienemmällä sektorilla laskelmien ulkopuolelle, jos tällaiset omistusyhteydet ovat ratkaisevassa asemassa finanssiryhmittymän määrittämisessä ja jos niiden yhteisvaikutus ei ole merkittävä lisävalvonnan tavoitteiden kannalta.

🡻 2002/87/EY

Jos finanssiryhmittymä on määritetty 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti, tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut päätökset on tehtävä kyseisen finanssiryhmittymän koordinaattorin tekemän ehdotuksen perusteella.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 2 alakohdan c alakohta

6.    Sovellettaessa 1 ja 2 kohtaa asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset voivat poikkeustapauksissa yhteisestä sopimuksesta korvata taseen loppusummaan perustuvan perusteen yhdellä tai useammalla seuraavista muuttujista tai lisätä yhden tai useampia kyseisistä muuttujista, jos ne katsovat, että kyseiset muuttujat ovat erityisen merkityksellisiä tämän direktiivin mukaisen lisävalvonnan kannalta: tulorakenne, taseen ulkopuoliset toimet ja hoidettavana olevat kokonaisvarat.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

7.    Jos 1 ja 2 kohtaa sovellettaessa näissä kohdissa tarkoitetut suhdeluvut ovat alle 40 prosenttia ja 10 prosenttia lisävalvonnan kohteena jo olevien ryhmittymien osalta, käytetään seuraavien kolmen vuoden ajan alhaisempia 35 prosentin ja 8 prosentin suhdelukuja äkillisten järjestelmämuutosten välttämiseksi.

Jos ryhmän pienimmän rahoitussektorin taseen loppusumma on alle 6 miljardia euroa lisävalvonnan kohteena jo olevien ryhmittymien osalta, käytetään 3 kohtaa sovellettaessa samalla tavoin seuraavien kolmen vuoden ajan alhaisempaa 5 miljardin euron määrää äkillisten järjestelmämuutosten välttämiseksi.

Koordinaattori voi muiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten suostumuksella tässä kohdassa mainitun ajanjakson kuluessa päättää, että tässä kohdassa tarkoitettujen alempien suhdelukujen tai alemman määrän soveltaminen päättyy.

8.    Tässä artiklassa tarkoitetut taselaskelmat tehdään ryhmän yritysten yhteenlaskettujen taseiden loppusumman perusteella yritysten vuosittaisten tilinpäätösten mukaisesti. Näissä laskelmissa yrityksistä, joissa toisella yrityksellä on omistusyhteys, otetaan huomioon niiden taseen loppusumman osalta määrä, joka vastaa ryhmän yhteenlaskettua suhteellista osuutta. Jos saatavilla kuitenkin on konsolidoitu tilinpäätös, käytetään sitä yhteenlaskettujen taseiden sijaan.

Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut vakavaraisuusvaatimukset lasketaan asiaankuuluvien alakohtaisten sääntöjen mukaisesti.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 2 alakohdan d alakohta (mukautettu)

9.    Asetuksella (EU) N:o 1093/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan pankkiviranomainen), jäljempänä ”pankkiviranomainen”, asetuksella (EU) N:o 1094/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen), jäljempänä ”lisäeläkeviranomainen”, ja asetuksella (EU) N:o 1095/2010 perustettu Euroopan valvontaviranomainen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ”arvopaperimarkkinaviranomainen” ja yhteisesti ”Euroopan valvontaviranomaiset”, antavat Euroopan valvontaviranomaisten yhteiskomiteassa, jäljempänä ”yhteiskomitea”, yhteiset suuntaviivat, joiden tarkoituksena on lähentää tämän artiklan 2–6 kohdan soveltamiseen liittyviä valvontakäytäntöjä.

10.    Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava vuosittain uudelleen vapautuksia lisävalvonnan soveltamisesta ja tarkasteltava uudelleen tässä artiklassa ⌦ vahvistettuja ⌫ kvantitatiivisia indikaattoreita ja finanssiryhmittymiin sovellettavia riskiperusteisia arviointeja.

🡻 2002/87/EY

4 artikla

Finanssiryhmittymän määrittäminen

1.    Säännellyille yrityksille toimiluvan myöntäneiden toimivaltaisten viranomaisten on 2, 3 ja 5 artiklan perusteella määritettävä tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat ryhmät.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 3 alakohdan a alakohta

Tätä varten:

a)ryhmään kuuluville säännellyille yrityksille toimiluvan myöntäneiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä;

b)jos toimivaltainen viranomainen on sitä mieltä, että kyseiseltä toimivaltaiselta viranomaiselta toimiluvan saanut säännelty yritys on sellaisen ryhmän jäsen, joka voi olla sellainen finanssiryhmittymä ja jota ei jo ole määritetty tämän direktiivin mukaisesti, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava näkemyksensä muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille ja yhteiskomitealle.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 1 alakohdan a alakohta

2.    Jäljempänä 12 artiklan mukaisesti nimetyn koordinaattorin on ilmoitettava ryhmän johdossa olevalle emoyritykselle tai emoyrityksen puuttuessa sille säännellylle yritykselle, jonka taseen loppusumma ryhmän tärkeimmällä rahoitussektorilla on suurin, että ryhmä on määritetty finanssiryhmittymäksi ja että sille on nimetty koordinaattori.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 3 alakohdan b alakohta (mukautettu)

Koordinaattorin on lisäksi ilmoitettava asiasta niille toimivaltaisille viranomaisille, jotka ovat antaneet toimiluvan ryhmän säännellyille yrityksille, sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jossa rahoitusalan sekaholdingyhtiön pääkonttori on, ja ⌦ yhteiskomitealle ⌫.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 3 alakohdan c alakohta

3.    Yhteiskomitea julkistaa verkkosivuillaan 2 artiklan ensimmäisen kohdan 16 alakohdan mukaisesti määritetyistä finanssiryhmittymistä laaditun luettelon ja pitää sen ajan tasalla. Näiden tietojen on oltava saatavilla kunkin Euroopan valvontaviranomaisen verkkosivuilla hyperlinkin kautta.

Kunkin 1 artiklassa tarkoitetun finanssiryhmittymään kuuluvan säännellyn yrityksen nimi on merkittävä luetteloon, jonka yhteiskomitea julkistaa verkkosivuillaan ja jota se pitää ajan tasalla.

🡻 2002/87/EY

II LUKU

LISÄVALVONTA

1 JAKSO

SOVELTAMISALA

5 artikla

1 artiklassa tarkoitettujen säänneltyjen yritysten lisävalvonnan soveltamisala

1.    Rajoittamatta alakohtaisten valvontasäännösten soveltamista jäsenvaltioiden on säädettävä 1 artiklassa tarkoitettujen säänneltyjen yritysten lisävalvonnasta tässä direktiivissä säädetyssä laajuudessa ja säädetyllä tavalla.

2.    Lisävalvontaa sovelletaan seuraaviin säänneltyihin yrityksiin finanssiryhmittymän tasolla 6–21 artiklan mukaisesti:

a)säännelty yritys, joka on finanssiryhmittymän johdossa;

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 4 alakohdan a alakohta

b)säännelty yritys, jonka emoyritys on rahoitusalan sekaholdingyhtiö, jonka pääkonttori on unionissa;

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

c)säännelty yritys, jota yhdistää toiseen rahoitusalan yritykseen direktiivin 2013/34/EU22 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu suhde.

Jos finanssiryhmittymä kuuluu alaryhmänä toiseen finanssiryhmittymään, joka täyttää ensimmäisen alakohdan vaatimukset, jäsenvaltiot voivat soveltaa 6–21 artiklaa ainoastaan jälkimmäisen ryhmän säänneltyihin yrityksiin, ja ⌦ tämän ⌫ direktiivin viittauksia ryhmään ja finanssiryhmittymään pidetään tällöin viittauksina tähän jälkimmäiseen ryhmään.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 4 alakohdan b alakohta (mukautettu)

3.    Säänneltyyn yritykseen, johon ei sovelleta 2 kohdan mukaista lisävalvontaa ja jonka emoyritys on säännelty yritys tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö, jonka pääkonttori on kolmannessa maassa, sovelletaan lisävalvontaa finanssiryhmittymän tasolla 22 artiklassa säädetyssä laajuudessa ja säädetyllä tavalla.

🡻 2002/87/EY

4.    Jos henkilöillä on omistus- tai pääomayhteyksiä yhteen tai useampaan säänneltyyn yritykseen tai merkittävä määräysvalta sellaisissa yrityksissä ilman omistus- tai pääomayhteyttä muissa kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset päättävät yhteisesti ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti, harjoitetaanko — ja miltä osin — säänneltyjen yritysten osalta lisävalvontaa ikään kuin ne muodostaisivat finanssiryhmittymän.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 4 alakohdan c alakohta (mukautettu)

Tällaisen lisävalvonnan soveltamiseksi ainakin yhden yrityksen on oltava 1 artiklassa tarkoitettu säännelty yritys ja 2 artiklan ensimmäisen kohdan 16 alakohdan a alakohdan ii alakohdassa tai 16 alakohdan b alakohdan ii alakohdassa, sekä 2 artiklan ensimmäisen kohdan 16 alakohdan ⌦ a alakohdan iii alakohdassa tai 16 alakohdan ⌫ b alakohdan iii ⌦ alakohdassa säädettyjen ⌫ ehtojen on täytyttävä. Asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset tekevät päätöksensä ottaen huomioon tällä direktiivillä säädetyn lisävalvonnan tavoitteet.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

Soveltaessaan ensimmäistä alakohtaa ”osuustoiminnallisiin ryhmiin” toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon näiden ryhmien julkiset rahoitussitoumukset muille rahoitusyrityksille.

5.    Lisävalvonnan harjoittaminen finanssiryhmittymän tasolla ei millään tavalla tarkoita, että toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava rahoitusalan sekaholdingyhtiöitä, finanssiryhmittymän kolmannessa maassa sijaitsevia säänneltyjä yrityksiä tai finanssiryhmittymän ei-säänneltyjä yrityksiä yksittäisinä yrityksinä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 17 artiklan soveltamista.

2 JAKSO

RAHOITUSASEMA

6 artikla

Vakavaraisuus

1.    Finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten vakavaraisuuden lisävalvontaa on toteutettava 2–5 kohdassa, 9 artiklassa, tämän luvun 3 jaksossa ja liitteessä I vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisten sääntöjen soveltamista.

2.    Jäsenvaltioiden on vaadittava, että finanssiryhmittymään kuuluvat säännellyt yritykset varmistavat, että finanssiryhmittymän tasolla on käytettävissä omia varoja, jotka vastaavat aina vähintään liitteen I mukaisesti laskettuja vakavaraisuusvaatimuksia.

Jäsenvaltioiden on myös vaadittava, että säännellyillä yrityksillä on riittävä vakavaraisuuspolitiikka finanssiryhmittymän tasolla.

Koordinaattori vastaa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen vaatimusten yleisvalvonnasta 3 jakson mukaisesti.

Koordinaattorin on huolehdittava siitä, että ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu laskelma tehdään vähintään kerran vuodessa; sen voivat tehdä joko säännellyt yritykset tai rahoitusalan sekaholdingyhtiö.

Finanssiryhmittymän johdossa olevan 1 artiklassa tarkoitetun säännellyn yrityksen tai, jos finanssiryhmittymän johdossa ei ole 1 artiklassa tarkoitettua säänneltyä yritystä, koordinaattorin muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia ja finanssiryhmittymää kuultuaan määrittämän finanssiryhmittymän rahoitusalan sekaholdingyhtiön tai säännellyn yrityksen on toimitettava koordinaattorille laskelman tulokset sekä myös laskelmassa tarvittavat tiedot.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 5 alakohta

3.    Edellä 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen vakavaraisuusvaatimusten laskemiseksi seuraavat yritykset sisällytetään lisävalvonnan piiriin liitteen I mukaisesti:

a)luottolaitokset, rahoituslaitokset tai oheispalveluja tuottavat yritykset;

b)vakuutusyritykset, jälleenvakuutusyritykset tai vakuutushallintayhtiöt;

c)sijoituspalveluyritykset;

d)rahoitusalan sekaholdingyhtiöt.

4.    Kun finanssiryhmittymän lisävakavaraisuusvaatimukset lasketaan käyttämällä tämän direktiivin liitteessä I tarkoitettua menetelmää 1 (”tilinpäätösten konsolidointi”), ryhmään kuuluvien yhteisöjen omat varat ja vakavaraisuusvaatimukset lasketaan käyttämällä konsolidoinnin tapaa ja laajuutta koskevia alakohtaisia sääntöjä, jotka vastaavat erityisesti asetuksen (EU) N:o 575/2013 18 artiklan sekä direktiivin 2009/138/EY 221 artiklan mukaisia sääntöjä.

Kun laskennassa käytetään liitteessä I tarkoitettua menetelmää 2 (”Vähentäminen ja yhteenlaskeminen”), siinä otetaan huomioon emoyrityksen tai sellaisen yrityksen, jolla on omistusyhteys ryhmän toisessa yhteisössä, suoraan tai välillisesti hallussa pitämä osuus merkitystä pääomasta.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

5.    Koordinaattori voi päättää jättää tietyn yrityksen pois lisävakavaraisuusvaatimuksen laskennasta seuraavissa tapauksissa:

a)jos yritys sijaitsee kolmannessa maassa, jonka lainsäädäntö estää tarvittavien tietojen siirron, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden alakohtaisten sääntöjen soveltamista, jotka koskevat toimivaltaisten viranomaisten velvollisuutta evätä toimilupa, jos ne eivät tosiasiallisesti voi harjoittaa valvontatoimintaa;

b)jos yrityksen merkitys on vähäinen finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten lisävalvonnan tavoitteiden kannalta;

c)jos yrityksen sisällyttäminen laskentaan olisi finanssiryhmittymän lisävalvonnan tavoitteiden kannalta epätarkoituksenmukaista tai harhaanjohtavaa.

Jos laskennan ulkopuolelle on kuitenkin jäämässä useita yrityksiä ensimmäisen alakohdan b alakohdan nojalla, yritykset on silti sisällytettävä laskelmaan, paitsi jos niiden yhteinen merkitys on vähäinen.

Koordinaattorin on ensimmäisen alakohdan c alakohdassa ⌦ tarkoitetussa ⌫ tapauksessa kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta kuultava muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia ennen päätöksen tekemistä.

Jos koordinaattori jättää jonkin säännellyn yrityksen pois laskennasta jossakin ensimmäisen alakohdan b ja c alakohdassa ⌦ tarkoitetuista ⌫ tapauksista, sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa yritys sijaitsee, voivat pyytää finanssiryhmittymän johdossa olevalta yritykseltä tietoja, joista saattaa olla apua säännellyn yrityksen valvonnassa.

7 artikla

Riskikeskittymät

1.    Finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten riskikeskittymien lisävalvontaa on toteutettava 2, 3 ja 4 kohdassa, 9 artiklassa, tämän luvun 3 jaksossa ja liitteessä II säädettyjen sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisten sääntöjen soveltamista.

2.    Jäsenvaltioiden on vaadittava säänneltyjä yrityksiä tai rahoitusalan sekaholdingyhtiöitä ilmoittamaan säännöllisesti ja vähintään vuosittain koordinaattorille kaikki merkittävät riskikeskittymät finanssiryhmittymän tasolla tässä artiklassa ja liitteessä II säädetyllä tavalla. Finanssiryhmittymän johdossa olevan 1 artiklassa tarkoitetun säännellyn yrityksen tai, jos finanssiryhmittymän johdossa ei ole 1 artiklassa tarkoitettua säänneltyä yritystä, koordinaattorin muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia ja finanssiryhmittymää kuultuaan määrittämän finanssiryhmittymän rahoitusalan sekaholdingyhtiön tai säännellyn yrityksen on toimitettava koordinaattorille tarvittavat tiedot.

Koordinaattori vastaa näiden riskikeskittymien yleisvalvonnasta 3 jakson mukaisesti.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 6 alakohdan a alakohta

3.    Ennen kuin unionin lainsäädännön yhteensovittaminen on edennyt pidemmälle, jäsenvaltiot voivat asettaa määrällisiä rajoja, sallia niiden toimivaltaisten viranomaisten asettaa määrällisiä rajoja tai ryhtyä muihin valvontatoimiin, joilla voidaan päästä lisävalvonnan tavoitteisiin, kaikkien finanssiryhmittymän tasolla syntyvien riskikeskittymien osalta.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

4.    Jos finanssiryhmittymän johdossa on rahoitusalan sekaholdingyhtiö, finanssiryhmittymän tärkeimmän rahoitussektorin riskikeskittymiä koskevia alakohtaisia sääntöjä ⌦ , jos sellaisia on, ⌫ sovelletaan tähän sektoriin kokonaisuudessaan, rahoitusalan sekaholdingyhtiö mukaan luettuna.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 6 alakohdan b alakohta

5.    Euroopan valvontaviranomaiset antavat yhteiskomiteassa yhteiset suuntaviivat, joiden tarkoituksena on lähentää tämän artiklan 1–4 kohdan mukaisen riskikeskittymän lisävalvontaan liittyviä valvontakäytäntöjä. Päällekkäisyyden välttämiseksi suuntaviivoilla varmistetaan tämän artiklan mukaisten valvontavälineiden soveltamisen yhdenmukaisuus asetuksen (EU) N:o 575/2013 389–396 ja 399–403 artiklan ja direktiivin 2009/138/EY 244 artiklan soveltamisen kanssa. Ne antavat erityiset yhteiset suuntaviivat tämän artiklan 1–4 kohdan soveltamisesta finanssiryhmittymän omistusyhteyksiin tilanteissa, joissa kansallisen yhtiöoikeuden säännökset estävät tämän direktiivin 18 artiklan 2 kohdan soveltamisen.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

8 artikla

Ryhmänsisäiset liiketoimet

1.    Finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten ryhmänsisäisten liiketoimien lisävalvontaa on toteutettava 2, 3 ja 4 kohdassa, 9 artiklassa, tämän luvun 3 jaksossa ja liitteessä II säädettyjen sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta alakohtaisten sääntöjen soveltamista.

2.    Jäsenvaltioiden on vaadittava säänneltyjä yrityksiä tai rahoitusalan sekaholdingyhtiöitä ilmoittamaan säännöllisesti ja vähintään vuosittain koordinaattorille kaikki merkittävät finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten ryhmänsisäiset liiketoimet tässä artiklassa ja liitteessä II säädettyjen sääntöjen mukaisesti. Jos liitteen II ensimmäisen kohdan viimeisessä virkkeessä tarkoitettuja kynnysarvoja ei ole määritelty, ryhmänsisäinen liiketoimi on katsottava merkittäväksi, jos sen määrä ylittää vähintään 5 prosenttia finanssiryhmittymää koskevien vakavaraisuusvaatimusten kokonaismäärästä.

Finanssiryhmittymän johdossa olevan 1 artiklassa tarkoitetun säännellyn yrityksen tai, jos finanssiryhmittymän johdossa ei ole 1 artiklassa tarkoitettua säänneltyä yritystä, koordinaattorin muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia ja finanssiryhmittymää kuultuaan määrittämän finanssiryhmittymän rahoitusalan sekaholdingyhtiön tai säännellyn yrityksen on toimitettava koordinaattorille tarvittavat tiedot.

Koordinaattori vastaa näiden ryhmänsisäisten liiketoimien yleisvalvonnasta.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 7 alakohdan a alakohta (mukautettu)

3.    Ennen kuin unionin lainsäädännön yhteensovittaminen on edennyt pidemmälle, jäsenvaltiot voivat asettaa määrällisiä rajoja ⌦ ja laadullisia vaatimuksia ⌫, sallia niiden toimivaltaisten viranomaisten asettaa määrällisiä rajoja tai laadullisia vaatimuksia tai ryhtyä muihin valvontatoimiin, joilla voidaan päästä lisävalvonnan tavoitteisiin, finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten ryhmänsisäisten liiketoimien osalta.

🡻 2002/87/EY

4.    Jos finanssiryhmittymän johdossa on rahoitusalan sekaholdingyhtiö, finanssiryhmittymän tärkeimmän rahoitussektorin ryhmänsisäisiä liiketoimia koskevia alakohtaisia sääntöjä sovelletaan tähän sektoriin kokonaisuudessaan, rahoitusalan sekaholdingyhtiö mukaan luettuna.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 7 alakohdan b alakohta

5.    Euroopan valvontaviranomaiset antavat yhteiskomiteassa yhteiset suuntaviivat, joiden tarkoituksena on lähentää tämän artiklan 1–4 kohdan mukaisten ryhmänsisäisten liiketoimien lisävalvontaan liittyviä valvontakäytäntöjä. Päällekkäisyyden välttämiseksi suuntaviivoilla varmistetaan tämän artiklan mukaisten valvontavälineiden soveltamisen yhdenmukaisuus direktiivin 2009/138/EY 245 artiklan soveltamisen kanssa. Ne antavat erityiset yhteiset suuntaviivat tämän artiklan 1–4 kohdan soveltamisesta finanssiryhmittymän omistusyhteyksiin tilanteissa, joissa kansallisen yhtiöoikeuden säännökset estävät tämän direktiivin 18 artiklan 2 kohdan soveltamisen.

🡻 2002/87/EY

9 artikla

Sisäiset tarkastusmenetelmät ja riskienhallintamenettelyt

1.    Jäsenvaltioiden on vaadittava, että säännellyillä yrityksillä on finanssiryhmittymässä riittävät riskienhallintamenettelyt ja sisäiset tarkastusmenetelmät, luotettavat hallinto- ja laskentamenettelyt mukaan luettuina.

2.    Riskienhallintamenettelyihin kuuluvat:

a)järkevä hallinto ja johto sekä strategiat ja politiikat, jotka finanssiryhmittymän asiaankuuluvat hallintoelimet hyväksyvät ja määräajoin tarkistavat kaikkien niihin kuuluvien riskien osalta;

b)riittävä vakavaraisuuspolitiikka, jotta liiketoimintastrategian vaikutuksia 6 artiklan ja liitteen I mukaisesti määritettyihin riskiprofiiliin ja pääomavaatimuksiin voidaan arvioida ennalta;

c)asianmukaiset menettelyt sen varmistamiseksi, että riskienvalvontajärjestelmät ovat toimiva osa organisaatiota ja että on toteutettu kaikki toimenpiteet sen varmistamiseksi, että lisävalvonnan piiriin kuuluvassa yrityksessä käytetyt järjestelmät ovat johdonmukaisia niin, että riskit pystytään laskemaan, valvomaan ja hallitsemaan finanssiryhmittymän tasolla;

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 2 alakohta (mukautettu)

d)järjestelyt, joilla edistetään ja tarvittaessa kehitetään asianmukaisia elvytys- ja kriisinratkaisujärjestelyjä ja -suunnitelmia.

Edellä d kohdassa tarkoitetut järjestelyt saatetaan säännöllisesti ajan tasalle.

🡻 2002/87/EY

3.    Sisäisiin tarkastusmenettelyihin kuuluvat:

a)asianmukaiset menettelyt vakavaraisuuden osalta kaikkien aineellisten riskien määrittämiseksi ja mittaamiseksi sekä omien varojen suhteuttamiseksi asianmukaisesti riskeihin;

b)luotettavat raportointi- ja laskentamenettelyt, jotta ryhmänsisäiset liiketoimet ja riskikeskittymät voidaan määrittää, mitata, valvoa ja hallita.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 8 alakohdan a alakohta

4.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikilla 5 artiklan mukaisen lisävalvonnan piiriin kuuluvilla yrityksillä on riittävät sisäiset tarkastusmenetelmät lisävalvonnalle tarpeellisten tietojen tuottamiseksi.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että säännellyt yritykset toimittavat säännöllisesti finanssiryhmittymän tasolla toimivaltaisille viranomaisilleen yksityiskohtaiset tiedot oikeudellisesta rakenteestaan ja hallintojärjestelmästään sekä organisaatiorakenteestaan kaikki säännellyt yritykset, sääntelemättömät tytäryritykset ja merkittävät sivukonttorit mukaan luettuina.

Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että säännellyt yritykset julkistavat finanssiryhmittymän tasolla vuosittain joko täydellisen tai vastaaviin tietoihin viitaten kuvauksen oikeudellisesta rakenteestaan ja hallintojärjestelmästään sekä organisaatiorakenteestaan.

🡻 2002/87/EY

5.    Koordinaattori vastaa 1–4 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen ja menetelmien yleisvalvonnasta.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 8 alakohdan b alakohta

6.    Toimivaltaisten viranomaisten on yhtenäistettävä tässä artiklassa säädettyjen sisäisten tarkastusmenetelmien ja riskienhallintamenettelyjen lisävalvonta direktiivin 2013/36/EU 97 artiklassa ja direktiivin 2009/138/EY 248 artiklassa säädettyjen valvojan tarkastusprosessien kanssa. Euroopan valvontaviranomaiset antavat yhteiskomiteassa tätä varten yhteiset suuntaviivat, joiden tarkoituksena on lähentää tässä artiklassa säädettyjen sisäisten tarkastusmenetelmien ja riskienhallintamenettelyjen lisävalvontaan liittyviä valvontakäytäntöjä, sekä yhteiset suuntaviivat lisävalvonnan yhdenmukaisuudesta direktiivin 2013/36/EU 97 artiklassa ja direktiivin 2009/138/EY 248 artiklassa säädettyjen valvojan tarkastusprosessien kanssa. Ne antavat erityiset yhteiset suuntaviivat tämän artiklan soveltamisesta finanssiryhmittymän omistusyhteyksiin tilanteissa, joissa kansallisen yhtiöoikeuden säännökset estävät tämän direktiivin 18 artiklan 2 kohdan soveltamisen.

🡻 2002/87/EY

3 JAKSO

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 3 alakohta (mukautettu)

LISÄVALVONTAA TUKEVAT TOIMENPITEET JA ⌦ YHTEISKOMITEAN ⌫ TOIMIVALTA

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 4 alakohta (mukautettu)

10 artikla

⌦ Yhteiskomitean ⌫ tehtävä

⌦ Yhteiskomitea ⌫ huolehtii asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 56 artiklan mukaisesti johdonmukaisesta eri alojen välisestä ja rajat ylittävästä valvonnasta sekä unionin lainsäädännön noudattamisesta.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 9 alakohta (mukautettu)

11 artikla

Stressitestit

1.    Jäsenvaltiot voivat vaatia koordinaattoria varmistamaan finanssiryhmittymien asianmukaisen ja säännöllisen stressitestauksen. Niiden on vaadittava asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia tekemään kaikinpuolista yhteistyötä koordinaattorin kanssa.

2.    Unionin laajuisia stressitestejä varten Euroopan valvontaviranomaiset voivat yhteiskomitean alaisuudessa ja yhteistyössä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010 21 perustetun Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa kehittää lisäparametreja, joilla saadaan esiin finanssiryhmittymissä tyypillisesti esiintyvät erityisriskit ⌦ asetusten ⌫ (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti. Koordinaattorin on toimitettava stressitestien tulokset yhteiskomitealle.

🡻 2002/87/EY

12 artikla

Lisävalvonnan harjoittamisesta vastaava toimivaltainen viranomainen (koordinaattori)

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 5 alakohta (mukautettu)

1.    Jotta varmistetaan finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten asianmukainen lisävalvonta, on asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskuudesta, mukaan luettuna sen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset, jossa rahoitusalan sekaholdingyhtiön pääkonttori on, nimettävä yksi koordinaattori, joka vastaa lisävalvonnan koordinoinnista ja harjoittamisesta. Koordinaattorin nimi julkistetaan ⌦ yhteiskomitean ⌫ verkkosivuilla.

🡻 2002/87/EY

2.    Nimeämisen on pohjauduttava seuraaviin perusteisiin:

a)jos finanssiryhmittymän johdossa on säännelty yritys, koordinaattorin tehtävää hoitaa toimivaltainen viranomainen, joka on myöntänyt kyseiselle säännellylle yritykselle toimiluvan asianomaisten alakohtaisten sääntöjen mukaisesti;

b)jos finanssiryhmittymän johdossa ei ole säännelty yritys, koordinaattorin tehtävää hoitaa toimivaltainen viranomainen, joka nimetään seuraavien periaatteiden mukaisesti:

i)jos säännellyn yrityksen emoyritys on rahoitusalan sekaholdingyhtiö, koordinaattorin tehtävää hoitaa toimivaltainen viranomainen, joka on myöntänyt kyseiselle säännellylle yritykselle toimiluvan asianomaisten alakohtaisten sääntöjen mukaisesti;

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 10 alakohdan a alakohta

ii)jos vähintään kahdella säännellyllä yrityksellä, jonka sääntömääräinen kotipaikka on unionissa, on emoyrityksenään sama rahoitusalan sekaholdingyhtiö, ja yksi näistä yrityksistä on saanut toimiluvan jäsenvaltiossa, jossa rahoitusalan sekaholdingyhtiön pääkonttori sijaitsee, koordinaattorin tehtävää hoitaa siinä jäsenvaltiossa toimiluvan saaneen säännellyn yrityksen toimivaltainen viranomainen;

🡻 2002/87/EY

jos useampi säännelty yritys, joka toimii eri rahoitussektoreilla, on saanut toimiluvan jäsenvaltiossa, jossa rahoitusalan sekaholdingyhtiön pääkonttori on, koordinaattorin tehtävää hoitaa tärkeimmällä rahoitussektorilla toimivan säännellyn yrityksen toimivaltainen viranomainen;

jos finanssiryhmittymän johdossa on useampi kuin yksi rahoitusalan sekaholdingyhtiö, jonka pääkonttori on useammassa eri jäsenvaltioissa, ja kussakin näistä jäsenvaltioista on säännelty yritys, koordinaattorin tehtävää hoitaa sen säännellyn yrityksen toimivaltainen viranomainen, jonka taseen loppusumma on suurin, jos nämä yritykset toimivat samalla rahoitussektorilla, tai tärkeimmällä rahoitussektorilla toimivan säännellyn yrityksen toimivaltainen viranomainen;

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 10 alakohdan b alakohta

iii)jos vähintään kahdella säännellyllä yrityksellä, jonka sääntömääräinen kotipaikka on unionissa, on emoyrityksenään sama rahoitusalan sekaholdingyhtiö, eikä mikään näistä yrityksistä ole saanut toimilupaa jäsenvaltiossa, jossa rahoitusalan sekaholdingyhtiön pääkonttori sijaitsee, koordinaattorin tehtävää hoitaa se toimivaltainen viranomainen, joka on myöntänyt toimiluvan sille säännellylle yritykselle, jonka taseen loppusumma on suurin tärkeimmällä rahoitussektorilla;

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

iv)jos finanssiryhmittymä on ryhmä, jolla ei ole emoyritystä johdossa, tai kaikissa muissa tapauksissa, koordinaattorin tehtävää hoitaa se toimivaltainen viranomainen, joka on myöntänyt toimiluvan sille säännellylle yritykselle, jonka taseen loppusumma on suurin tärkeimmällä rahoitussektorilla.

3.    Asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset voivat erityistapauksissa yhteisesti päättää olla soveltamatta 2 kohdassa ⌦ säädettyjä ⌫ perusteita, jos niiden soveltaminen olisi epätarkoituksenmukaista ottaen huomioon ryhmittymän rakenteen ja sen toiminnan suhteellisen merkityksen eri maissa, ja nimetä jonkin muun toimivaltaisen viranomaisen koordinaattoriksi. Näissä tapauksissa toimivaltaisten viranomaisten on ennen päätöksen tekemistä annettava ryhmittymälle mahdollisuus ilmoittaa tällaista päätöstä koskeva kantansa.

13 artikla

Koordinaattorin tehtävät

1.    Koordinaattorin tehtäviin lisävalvonnan osalta kuuluvat:

a)asiaan kuuluvien tai olennaisen tärkeiden tietojen keräämisen ja levittämisen koordinointi jatkuvassa toiminnassa ja kriisitilanteissa, mukaan luettuna sellaisten tietojen levittäminen, jotka ovat tärkeitä toimivaltaisen viranomaisen valvontatehtävän kannalta alakohtaisten sääntöjen nojalla;

b)finanssiryhmittymän rahoitustilanteen yleinen valvonta ja arviointi;

c)vakavaraisuussääntöjen noudattamisen ja riskikeskittymien ja ryhmänsisäisten liiketoimien arviointi 6, 7 ja 8 artiklassa esitetyn mukaisesti;

d)finanssiryhmittymän rakenteen, organisaation ja sisäisen tarkastusmenetelmän arviointi 9 artiklassa esitetyn mukaisesti;

e)valvontatoimien suunnittelu ja koordinointi sekä jatkuvassa toiminnassa että kriisitilanteissa yhteistyössä asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

f)muut koordinaattorille tällä direktiivillä annetut tai siitä johtuvat tehtävät, toimenpiteet ja päätökset.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 6 alakohta (mukautettu)

Lisävalvonnan helpottamiseksi ja laajan oikeusperustan antamiseksi sille on koordinaattorin ja muiden asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten ja tarvittaessa muiden asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten toteutettava koordinaatiojärjestelyjä. Näissä koordinaatiojärjestelyissä koordinaattorille voidaan uskoa lisätehtäviä ja tarkentaa 3 artiklassa, 4 artiklassa, 5 artiklan 4 kohdassa, 6 artiklassa, 14 artiklan 2 kohdassa, 20 artiklassa ja 22 artiklassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten keskuudessa noudatettavia päätöksentekomenettelyjä sekä menettely, jota noudatetaan muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tapahtuvassa yhteistyössä.

Euroopan valvontaviranomaiset laativat ⌦ yhteiskomitean ⌫ välityksellä 8 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 56 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ⌦ yhteisiä ⌫ ohjeita, joiden tarkoituksena on lähentää valvontakäytäntöjä valvonnan koordinointijärjestelyjen johdonmukaisuuden osalta direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan ja direktiivin 2009/138/EY 248 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

🡻 2002/87/EY

2.    Kun koordinaattori tarvitsee tietoja, jotka alakohtaisten sääntöjen mukaisesti on jo annettu toiselle toimivaltaiselle viranomaiselle, sen on, aina kun tämä on mahdollista, käännyttävä kyseisen viranomaisen puoleen ehkäistäkseen kaksinkertaisen raportoinnin valvontaan osallistuville eri viranomaisille.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 11 alakohdan a alakohta

3.    Sellaisen koordinaattorin nimeäminen, jolle on uskottu finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten lisävalvontaa koskevia erityisiä tehtäviä, ei vaikuta toimivaltaisten viranomaisten alakohtaisten sääntöjen mukaisiin tehtäviin ja velvollisuuksiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta siirtää yksittäisiä valvontavaltuuksia ja ‑velvollisuuksia unionin säädösten mukaisesti.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 11 alakohdan b alakohta

4.    Tässä jaksossa edellytetty yhteistyö ja tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa sekä 14 artiklassa lueteltujen tehtävien hoitaminen sekä tarvittaessa riittävä koordinointi ja yhteistyö kolmansien maiden asiaankuuluvien valvontaviranomaisten kanssa edellyttäen, että salassapitovaatimuksia noudatetaan ja toiminta on unionin lainsäädännön mukaista, on toteutettava direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan tai direktiivin 2009/138/EY 248 artiklan 2 kohdan nojalla perustetuissa kollegioissa.

Edellä 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut koordinointijärjestelyt on esitettävä erikseen direktiivin 2013/36/EU 115 artiklan tai direktiivin 2009/138/EY 248 artiklan nojalla tehdyissä kirjallisissa koordinointijärjestelyissä. Direktiivin 2013/36/EU 116 artiklan tai direktiivin 2009/138/EY 248 artiklan 2 kohdan nojalla perustetun kollegion puheenjohtajana toimiva koordinaattori päättää, mitkä muut toimivaltaiset viranomaiset osallistuvat kollegion kokoukseen tai muuhun toimintaan.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

14 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten välinen yhteistyö ja tietojenvaihto

1.    Finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja kyseisen finanssiryhmittymän osalta koordinaattoriksi nimetyn toimivaltaisen viranomaisen on toimittava tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa. Näiden viranomaisten on, riippumatta siitä, ovatko ne samasta jäsenvaltiosta, toimitettava toisilleen kaikki muiden viranomaisten valvontatehtävän harjoittamisen kannalta olennaisen tärkeät tai merkitykselliset tiedot alakohtaisten sääntöjen ja tämän direktiivin mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta valvontaviranomaisten alakohtaisten sääntöjen mukaisia velvollisuuksia. Toimivaltaisten viranomaisten ja koordinaattorin on tältä osin toimitettava pyynnöstä kaikki merkitykselliset tiedot ja omasta aloitteestaan kaikki olennaisen tärkeät tiedot.

Yhteistyöllä on huolehdittava vähintään seuraavia seikkoja koskevien tietojen keruusta ja vaihdosta:

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 12 alakohta

a)ryhmän oikeudellisen rakenteen, hallintojärjestelmän ja organisaatiorakenteen yksilöiminen kaikki finanssiryhmittymään kuuluvat säännellyt yritykset, sääntelemättömät tytäryritykset ja merkittävät sivukonttorit mukaan luettuina, määräosuuksien haltijoiden yksilöiminen perimmäisen emoyrityksen tasolla sekä ryhmän säänneltyjen yritysten toimivaltaisten viranomaisten yksilöiminen;

🡻 2002/87/EY

b)finanssiryhmittymän toimintastrategia;

c)finanssiryhmittymän rahoitustilanne, erityisesti sen vakavaraisuus, ryhmänsisäiset liiketoimet, riskikeskittymät ja kannattavuus;

d)finanssiryhmittymän tärkeimmät osakkeenomistajat ja johto;

e)organisaatio, riskienhallinta ja sisäiset tarkastusjärjestelmät finanssiryhmittymän tasolla;

f)menettelyt tietojen keräämiseksi finanssiryhmittymän yrityksiltä ja näiden tietojen tarkistaminen;

g)säännellyissä yrityksissä tai finanssiryhmittymän muissa yrityksissä tapahtunut haitallinen kehitys, jolla voi olla vakavia vaikutuksia säänneltyihin yrityksiin;

h)toimivaltaisten viranomaisten alakohtaisten sääntöjen tai tämän direktiivin säännösten mukaisesti määräämät tärkeimmät seuraamukset ja niiden poikkeuksellisesti toteuttamat toimenpiteet.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 7 alakohta (mukautettu)

Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös vaihtaa tietoja ⌦ asetuksen (EU) N:o 1092/2010 15 artiklan mukaisesti ⌫ seuraavien viranomaisten kanssa, jos tämä on tarpeen niiden finanssiryhmittymän säänneltyjä yrityksiä koskevien tehtävien suorittamiseksi alakohtaisissa säännöissä säädettyjen säännösten mukaisesti: keskuspankit, Euroopan keskuspankkijärjestelmä, Euroopan keskuspankki ja Euroopan järjestelmäriskikomitea.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

2.    Asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten on ennen päätöksen tekemistä kuultava toisiaan seuraavista asioista, jos nämä päätökset ovat merkittäviä muiden toimivaltaisten viranomaisten valvontatehtävien kannalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta viranomaisten alakohtaisten sääntöjen mukaisia velvollisuuksia:

a)toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntää tai lupaa edellyttävät muutokset finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten osakkuus-, organisaatio- tai johtorakenteessa;

b)toimivaltaisten viranomaisten määräämät tärkeimmät seuraamukset ja niiden poikkeuksellisesti toteuttamat toimenpiteet.

Toimivaltainen viranomainen voi päättää jättää kuulemisen suorittamatta kiireellisissä tapauksissa tai jos kuuleminen saattaa vaarantaa päätösten tehokkuuden. ⌦ Tällöin ⌫ toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava asiasta muille toimivaltaisille viranomaisille.

3.    Koordinaattori voi kehottaa sen jäsenvaltion, jossa emoyrityksen pääkonttori sijaitsee, toimivaltaisia viranomaisia, jotka eivät itse harjoita 12 artiklan mukaista lisävalvontaa, pyytämään emoyritykseltä kaikki tiedot, jotka ovat merkityksellisiä sen 13 artiklassa määriteltyjen koordinointitehtävien harjoittamisen kannalta, ja toimittamaan ne koordinaattorille.

Jos 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on jo annettu toimivaltaiselle viranomaiselle alakohtaisten sääntöjen mukaisesti, lisävalvonnan harjoittamisesta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset voivat kääntyä ensiksi mainitun viranomaisen puoleen saadakseen tiedot.

4.    Jäsenvaltioiden on annettava lupa 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuun tietojen vaihtoon jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten kesken sekä jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja muiden viranomaisten kesken. Vaikka kerätään tai hallussapidetään sellaista finanssiryhmittymään kuuluvaa yritystä koskevia tietoja, joka ei ole säännelty yritys, se ei tarkoita, että toimivaltaisten viranomaisten olisi valvottava näiden yritysten yksilöllistä toimintaa.

Lisävalvonnan puitteissa saatuihin tietoihin ja erityisesti tässä direktiivissä säädettyyn toimivaltaisten viranomaisten keskinäiseen sekä toimivaltaisten viranomaisten ja muiden viranomaisten väliseen tietojenvaihtoon sovelletaan alakohtaisissa säännöissä määriteltyjä salassapitovelvollisuutta ja luottamuksellisten tietojen välittämistä koskevia säännöksiä.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 8 alakohta (mukautettu)

15 artikla

Yhteistyö ja tietojen vaihto ⌦ yhteiskomitean ⌫ kanssa

1.    Toimivaltaisten viranomaisten on tätä direktiiviä sovellettaessa tehtävä yhteistyötä ⌦ yhteiskomitean ⌫ kanssa ⌦ asetusten ⌫ (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 mukaisesti.

2.    Toimivaltaisten viranomaisten on asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti toimitettava viipymättä ⌦ yhteiskomitealle ⌫ kaikki tiedot, jotka tämä tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 13 alakohta

3.    Koordinaattorien on toimitettava yhteiskomitealle 9 artiklan 4 kohdassa ja 14 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut tiedot. Yhteiskomitea toimittaa toimivaltaisille viranomaisille finanssiryhmittymien oikeudellista rakennetta, hallintojärjestelmää ja organisaatiorakennetta koskevat tiedot.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 14 alakohta (mukautettu)

16 artikla

Yhteiset suuntaviivat

1.    Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteiskomiteassa yhteiset suuntaviivat sille, miten toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava finanssiryhmittymien riskiperusteiset arvioinnit. Yhteisillä suuntaviivoilla varmistetaan erityisesti, että riskiperusteisiin arviointeihin sisällytetään asianmukaisia välineitä, jotta voidaan arvioida finanssiryhmittymiin kohdistuvia ryhmäriskejä.

2.    Euroopan valvontaviranomaiset antavat yhteiskomiteassa yhteiset suuntaviivat, joiden tarkoituksena on kehittää valvontakäytäntöjä, jotka mahdollistavat rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden lisävalvonnan, joka täydentää asianmukaisesti direktiivin ⌦ 2009/138/EY ⌫ mukaista yritysryhmän valvontaa tai tarvittaessa direktiivin 2013/36/EU mukaista konsolidoitua valvontaa. Nämä suuntaviivat mahdollistavat kaikkien merkityksellisten riskien sisällyttämisen valvontaan poistaen samalla mahdolliset valvonnan ja vakavaraisuuden päällekkäisyydet.

🡻 2002/87/EY

17 artikla

Rahoitusalan sekaholdingyhtiön hallintoelin

Jäsenvaltioiden on vaadittava, että ne henkilöt, jotka tosiasiallisesti johtavat rahoitusalan sekaholdingyhtiön liiketoimintaa, ovat riittävän hyvämaineisia ja kokeneita suorittaakseen nämä tehtävät.

18 artikla

Tiedon saatavuus

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 9 alakohta (mukautettu)

1.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden lainkäyttöalueella ei ole oikeudellisia rajoitteita, jotka estäisivät lisävalvonnan piiriin kuuluvia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä, riippumatta siitä, ovatko nämä säänneltyjä yrityksiä, vaihtamasta keskenään lisävalvonnan kannalta merkityksellisiä tietoja sekä vaihtamasta tietoja tämän direktiivin mukaisesti ja Euroopan valvontaviranomaisten kanssa asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 35 artiklan mukaisesti, tarvittaessa ⌦ yhteiskomitean ⌫ välityksellä.

🡻 2002/87/EY

2.    Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden lisävalvonnan harjoittamisesta vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus lähestyessään joko suoraan tai välillisesti finanssiryhmittymän yrityksiä saada kaikki lisävalvonnan kannalta tarpeelliset tiedot riippumatta siitä, ovatko nämä säänneltyjä yrityksiä.

19 artikla

Tarkastaminen

Mikäli toimivaltaiset viranomaiset haluavat tätä direktiiviä soveltaessaan yksittäisissä tapauksissa tarkastaa toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan finanssiryhmittymään kuuluvaa säänneltyä tai sääntelemätöntä yritystä koskevia tietoja, niiden on pyydettävä kyseessä olevan toisen jäsenvaltion toimivaltaisilta viranomaisilta tarkastuksen suorittamista.

Pyynnön vastaanottaneiden viranomaisten on toimivaltansa rajoissa täytettävä pyyntö joko suorittamalla tarkastus itse tai antamalla tilintarkastajan tai asiantuntijan taikka pyynnön esittäneen viranomaisen itsensä suorittaa tarkastus.

Pyynnön esittänyt toimivaltainen viranomainen voi halutessaan olla mukana tarkastuksessa, jos se ei suorita tarkastusta itse.

20 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Jos finanssiryhmittymän säännellyt yritykset eivät noudata 6–9 artiklassa tarkoitettuja vaatimuksia tai jos vaatimukset täyttyvät, mutta vakavaraisuus voi silti olla vaarassa, tai jos ryhmänsisäinen liiketoiminta tai riskikeskittymät ovat uhka säänneltyjen yritysten rahoitusasemalle, on tilanteen korjaamiseksi mahdollisimman nopeasti:

a)koordinaattorin toteutettava aiheellisia toimenpiteitä rahoitusalan sekaholdingyhtiön osalta;

b)toimivaltaisten viranomaisten toteutettava aiheellisia toimenpiteitä säänneltyjen yritysten osalta; tätä varten koordinaattorin on ilmoitettava saamistaan tuloksista näille toimivaltaisille viranomaisille.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 10 alakohta (mukautettu)

Jäsenvaltiot voivat määrittää toimenpiteet, joita toimivaltaiset viranomaiset voivat toteuttaa rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden suhteen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklan 2 kohdan soveltamista. Euroopan valvontaviranomaiset voivat lisäksi ⌦ yhteiskomitean ⌫ välityksellä laatia asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 ja 56 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ohjeita, jotka koskevat toimia rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden suhteen.

🡻 2002/87/EY

Asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten, mukaan luettuna koordinaattori, on tarvittaessa sovitettava yhteen valvontatoimensa.

21 artikla

Toimivaltaisten viranomaisten lisävaltuudet

1.    Kunnes alakohtaisten sääntöjen välinen yhdenmukaistaminen on edennyt pidemmälle, jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden toimivaltaisilla viranomaisilla on valtuudet toteuttaa kaikki tarpeellisiksi katsomansa valvontatoimet sen välttämiseksi, että finanssiryhmittymän säännellyt yritykset kiertävät alakohtaisia sääntöjä, ja sääntöjen kiertämiseen puuttumiseksi.

2.    Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin säännösten täytäntöönpanemiseksi annettuja lakeja, asetuksia tai hallinnollisia määräyksiä rikkoville rahoitusalan sekaholdingyhtiöille tai niiden tosiasiallisille johtajille voidaan määrätä seuraamuksia tai toimia, joiden tarkoituksena on lopettaa todetut rikkomiset tai niiden syyt, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden rikosoikeudellisten säännösten soveltamista. Tietyissä tapauksissa nämä toimenpiteet voivat edellyttää tuomioistuinten toimia. Toimivaltaisten viranomaisten on toimittava tiiviissä yhteistyössä sen varmistamiseksi, että tällaisilla seuraamuksilla tai toimilla saavutetaan toivotut vaikutukset.

4 JAKSO

KOLMANNET MAAT

22 artikla

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 15 alakohdan a alakohta

Kolmansien maiden emoyritykset

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 11 alakohdan a alakohta (mukautettu)

1.    Alakohtaisten sääntöjen soveltamista rajoittamatta toimivaltaisten viranomaisten on 5 artiklan 3 kohtaa sovellettaessa tarkistettava, ovatko säännellyt yritykset, joiden emoyrityksen pääkonttori on kolmannessa maassa, kyseisen kolmannen maan toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa, joka vastaa tässä direktiivissä säädettyä lisävalvontaa 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säänneltyjen yritysten osalta. Tarkistuksen suorittaa se toimivaltainen viranomainen, joka toimisi koordinaattorina, jos 12 artiklan 2 kohdassa säädettyjä perusteita sovellettaisiin, joko emoyrityksen tai jonkin unionissa toimiluvan saaneen säännellyn yrityksen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan.

Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on kuultava muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia ja sen on pyrittävä kaikin tavoin noudattamaan asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 ja 56 artiklan mukaisesti ⌦ yhteiskomitean ⌫ välityksellä laadittuja ohjeita.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 11 alakohdan b alakohta (mukautettu)

2.    Jos toimivaltainen viranomainen on eri mieltä toisen toimivaltaisen viranomaisen ⌦ tämän artiklan ⌫ 1 kohdan mukaisesti tekemästä päätöksestä, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklaa.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

3.    Jos ⌦ tämän artiklan ⌫ 1 kohdassa tarkoitettua vastaavaa valvontaa ei ole, jäsenvaltioiden on sovellettava säänneltyihin yrityksiin analogisesti 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen säänneltyjen yritysten lisävalvontaa koskevia säännöksiä. Toimivaltaiset viranomaiset voivat vaihtoehtoisesti soveltaa jotakin ⌦ tämän artiklan ⌫ 4 kohdassa esitettyä menetelmää.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 15 alakohdan b alakohta

4.    Toimivaltaiset viranomaiset voivat soveltaa muita menetelmiä varmistaakseen, että finanssiryhmittymän säännellyillä yrityksillä on tarpeellinen lisävalvonta. Koordinaattorin on päätettävä näistä menetelmistä muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia kuultuaan. Toimivaltaiset viranomaiset voivat erityisesti vaatia sellaisen rahoitusalan sekaholdingyhtiön perustamista, jonka sääntömääräinen kotipaikka on unionissa, ja soveltaa tätä direktiiviä tämän holdingyhtiön johtaman finanssiryhmittymän säänneltyihin yrityksiin. Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että näillä menetelmillä saavutetaan tämän direktiivin mukaisen lisävalvonnan tavoite, ja niiden on ilmoitettava siitä muille asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille ja komissiolle.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 16 alakohta (mukautettu)

23 artikla

Yhteistyö kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten kanssa

Direktiivin 2013/36/EU 48 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja direktiivin 2009/138/EY 264 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin neuvoteltaessa yhden tai useamman kolmannen maan kanssa sopimuksista, jotka koskevat keinoja harjoittaa finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten lisävalvontaa.

🡻 2002/87/EY

III LUKU

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 17 alakohta

DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET JA TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 18 alakohta

24 artikla

Komissiolle siirretty toimivalta

Siirretään komissiolle valta antaa tähän direktiiviin tehtäviä teknisiä mukautuksia koskevia delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti seuraavilla alueilla:

a)edellä 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien sanamuodon tarkentaminen rahoitusmarkkinoiden kehityksen huomioon ottamiseksi tämän direktiivin soveltamisessa;

b)terminologian yhdenmukaistaminen ja tämän direktiivien määritelmien laatiminen säänneltyjä yrityksiä ja niihin liittyviä seikkoja koskevan unionin tulevan lainsäädännön mukaisesti;

c)liitteessä I esitettyjen laskentamenetelmien tarkentaminen rahoitusmarkkinoiden ja toiminnan vakauden valvontatekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi.

Näihin toimenpiteisiin ei sisälly komissiolle delegoidun ja annetun toimivallan kohde 26 artiklassa lueteltujen seikkojen osalta.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

25 artikla

⌦ Finanssiryhmittymäkomitea ⌫

1.    Komissiota avustaa finanssiryhmittymäkomitea.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 14 alakohdan a alakohta (mukautettu)

2.    Euroopan valvontaviranomaiset voivat ⌦ yhteiskomitean ⌫ välityksellä antaa ⌦ yhteisiä ⌫ ohjeita siitä, onko todennäköistä, että kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten lisävalvontajärjestelmillä saavutetaan tässä direktiivissä määritellyt lisävalvonnan tavoitteet sellaisen finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten osalta, jonka johdon pääkonttori on kolmannessa maassa. ⌦ Yhteiskomitean ⌫ on ajoittain tarkistettava näitä ohjeita ja otettava huomioon tällaisten toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa lisävalvonnassa tapahtuvat muutokset.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

3.    Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ⌦ finanssiryhmittymäkomitealle ⌫ periaatteista, joita ne soveltavat ryhmänsisäisten liiketoimien ja riskikeskittymien valvonnan osalta.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 15 alakohta

26 artikla

Tekniset standardit

1.    Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin johdonmukainen yhdenmukaistaminen, Euroopan valvontaviranomaiset voivat asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 56 artiklan mukaisesti laatia teknisten sääntelystandardien luonnoksia seuraavien osalta:

a)2 artiklan ensimmäisen kohdan 12 alakohta, direktiivin 2013/34/EU 2 artiklan 2 alakohdan soveltamisen tarkentamiseksi tämän direktiivin yhteydessä;

b)2 artiklan ensimmäisen kohdan 19 alakohta, niiden menettelyjen vahvistamiseksi tai arviointiperusteiden tarkentamiseksi, joilla ”asiaankuuluvat toimivaltaiset viranomaiset” määritetään;

c)3 artiklan 4 kohta, niiden vaihtoehtoisten parametrien tarkentamiseksi, joita sovelletaan määritettäessä finanssiryhmittymää;

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 20 alakohdan a alakohta

d)6 artiklan 2 kohta, ilmoitusten muodon (ohjein), antamistiheyden ja tarvittaessa ilmoituspäivämäärien yhdenmukaisuuden varmistamiseksi.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 15 alakohta (mukautettu)

Siirretään omissioll valta hyväksyä ⌦ tämän kohdan ⌫ ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 20 alakohdan b alakohta (mukautettu)

2.    Jotta varmistetaan 2, 7 ja 8 artiklan sekä liitteen II johdonmukainen soveltaminen, Euroopan valvontaviranomaiset laativat yhteiskomiteassa teknisten sääntelystandardien luonnoksia 2 artiklassa säädettyjen määritelmien tarkemman sanamuodon vahvistamiseksi ja 7 ja 8 artiklan sekä liitteen II mukaisesti annettujen säännösten yhteensovittamiseksi.

⌦ Siirretään komissiolle valta ⌫ hyväksyä ⌦ tämän kohdan ⌫ ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

🡻 2010/78/EU 2 artiklan 15 alakohta (mukautettu)

3.    Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukaiset soveltamisedellytykset, Euroopan valvontaviranomaiset voivat asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 56 artiklan mukaisesti laatia teknisten täytäntöönpanostandardien luonnoksia seuraavien osalta:

a)7 artiklan 2 kohta, niiden menettelyjen yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi, joiden perusteella 7 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetussa yleisvalvonnassa sisällytetään kohteita ”riskikeskittymien” määritelmän soveltamisalaan;

b)8 artiklan 2 kohta, niiden menettelyjen yhdenmukaisten soveltamisedellytysten varmistamiseksi, joiden perusteella 8 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetussa yleisvalvonnassa sisällytetään kohteita ”ryhmänsisäisten liiketoimien” määritelmän soveltamisalaan;

Komissio ⌦ hyväksyy tämän kohdan ⌫ ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit ⌦ Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään ⌫ asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

🡻 2013/36/EU 150 artiklan b alakohta (mukautettu)

4.    Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin liitteessä I olevassa II osassa lueteltujen laskentamenetelmien johdonmukainen soveltaminen yhdessä asetuksen (EU) N:o 575/2013 49 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 2009/138/EY 228 artiklan 1 kohdan kanssa, Euroopan valvontaviranomainen laatii ⌦ yhteiskomitean ⌫ välityksellä tämän direktiivin 6 artiklan 2 kohtaa koskevat teknisten sääntelystandardien luonnokset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän direktiivin 6 artiklan 4 kohdan soveltamista.

Siirretään omissioll valta hyväksyä ⌦ tämän kohdan ⌫ ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 21 alakohta (mukautettu)

27 artikla

Yhteiset suuntaviivat

Euroopan valvontaviranomaisten on annettava yhteiskomiteassa 3 artiklan 9 kohdassa, 7 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklan 5 kohdassa, 9 artiklan 6 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 16 artiklassa ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteiset suuntaviivat asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 56 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

28 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.    ⌦ Komissiolle siirrettyä valtaa ⌫ antaa delegoituja säädöksiä ⌦ koskevat ⌫ tässä artiklassa ⌦ säädetyt edellytykset ⌫ .

2.    Siirretään ⌦ komissiolle 9 päivästä joulukuuta 2011 neljän vuoden ajaksi ⌫ 24 artiklassa tarkoitettu valta ⌦ antaa delegoituja säädöksiä ⌫ . Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen neljän vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.    Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 24 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. ⌦ Peruuttaminen ⌫ tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona ⌦ sitä koskeva päätös ⌫ julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, ⌦ kyseisessä ⌫ päätöksessä mainittuna päivänä. ⌦ Peruuttamispäätös ⌫ ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

⌦ 4.    Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. ⌫

5.    Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.    Edellä olevan 24 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

IV LUKU

OMAISUUDENHOITOYHTIÖT ⌦ , VAIHTOEHTOISTEN SIJOITUSRAHASTOJEN HOITAJAT JA TIETOJEN SAATAVUUS EUROOPPALAISESSA KESKITETYSSÄ YHTEYSPISTEESSÄ ⌫

29 artikla

Omaisuudenhoitoyhtiöt

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 22 alakohta (mukautettu)

1. Kunnes alakohtaisten sääntöjen välinen yhteensovittaminen on edennyt pidemmälle, jäsenvaltioiden on säädettävä omaisuudenhoitoyhtiöiden sisällyttämisestä

a)luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten konsolidoituun valvontaan tai vakuutusyritysryhmään kuuluvien vakuutusyritysten lisävalvontaan;

b)jos ryhmä on finanssiryhmittymä, tässä direktiivissä tarkoitettuun lisävalvontaan;

c)määritysprosessiin 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on ⌦ määritettävä ⌫ tai annettava toimivaltaisille viranomaisilleen valtuudet päättää, mitä alakohtaisia (pankkialan, vakuutusalan tai sijoituspalvelualan) sääntöjä noudattaen omaisuudenhoitoyhtiöt sisällytetään 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun konsolidoituun valvontaan tai lisävalvontaan. ⌦ Tätä kohtaa sovellettaessa ⌫ omaisuudenhoitoyhtiöihin sovelletaan soveltuvin osin rahoituslaitosten (jos omaisuudenhoitoyhtiöt sisältyvät luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten konsolidoidun valvonnan alaan) ja jälleenvakuutusyritysten (jos omaisuudenhoitoyhtiöt sisältyvät vakuutusyritysten konsolidoidun valvonnan alaan) valvontaan sisällyttämisen tavasta ja laajuudesta annettuja asiaankuuluvia alakohtaisia sääntöjä. ⌦ Edellä 1 ⌫ kohdan b alakohdassa tarkoitetussa lisävalvonnassa omaisuudenhoitoyhtiötä kohdellaan osana sitä alaa, johon se sisältyy 1 kohdan a alakohdan nojalla.

Jos omaisuudenhoitoyhtiö on osa finanssiryhmittymää, kaikki viittaukset säännellyn yrityksen käsitteeseen ja kaikki viittaukset toimivaltaisten viranomaisten ja asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten käsitteeseen on siten tässä direktiivissä ymmärrettävä siten, että ensiksi mainittuun sisältyvät omaisuudenhoitoyhtiöt ja viimeksi mainittuun omaisuudenhoitoyhtiöiden valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset. Tätä sovelletaan soveltuvin osin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin ryhmiin.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 23 alakohta (mukautettu)

30 artikla

Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat

1.    Kunnes alakohtaisten sääntöjen yhteensovittamisessa on edetty pidemmälle, jäsenvaltioiden on säädettävä vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien sisällyttämisestä

a)luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten konsolidoituun valvontaan tai vakuutusryhmään kuuluvien vakuutusyritysten lisävalvontaan;

b)jos ryhmä on finanssiryhmittymä, tässä direktiivissä tarkoitettuun lisävalvontaan;

c)määritysprosessiin 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.    Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on määritettävä tai annettava toimivaltaisille viranomaisilleen valtuudet päättää, mitä alakohtaisia (pankkialan, vakuutusalan tai sijoituspalvelualan) sääntöjä noudattaen vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat sisällytetään 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun konsolidoituun valvontaan tai lisävalvontaan. ⌦ Tätä kohtaa sovellettaessa ⌫ vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajiin sovelletaan soveltuvin osin rahoituslaitosten valvontaan sisällyttämisen tavasta ja laajuudesta annettuja asiaankuuluvia alakohtaisia sääntöjä. Edellä olevan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa lisävalvonnassa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia kohdellaan osana sitä alaa, johon ne sisältyvät 1 kohdan a alakohdan nojalla.

Jos vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitaja on osa finanssiryhmittymää, kaikki viittaukset säänneltyihin yrityksiin ja kaikki viittaukset toimivaltaisiin viranomaisiin ja asiaankuuluviin toimivaltaisiin viranomaisiin on tässä direktiivissä ymmärrettävä siten, että ensiksi mainittuun sisältyvät vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajat ja viimeksi mainittuihin vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien valvonnasta vastaavat toimivaltaiset viranomaiset. Tätä sovelletaan soveltuvin osin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin ryhmiin.

🡻 (EU) 2023/2864 1 artikla

31 artikla

Tietojen saatavuus eurooppalaisessa keskitetyssä yhteyspisteessä

1.    Jäsenvaltioiden on varmistettava 10 päivästä tammikuuta 2030 alkaen, että kun säännellyt yritykset julkistavat tämän direktiivin 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja tietoja, ne toimittavat kyseiset tiedot samanaikaisesti tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle tiedonkeruuelimelle niiden asettamiseksi saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2023/2859 mukaisesti perustetussa eurooppalaisessa keskitetyssä yhteyspisteessä (ESAP) 22 .

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot täyttävät seuraavat vaatimukset:

a)tiedot toimitetaan asetuksen (EU) 2023/2859 2 artiklan 3 alakohdassa määritellyssä tietojen poiminnan mahdollistavassa muodossa tai, jos unionin oikeudessa niin edellytetään, mainitun asetuksen 2 artiklan 4 alakohdassa määritellyssä koneluettavassa muodossa;

b)tietoihin liitetään seuraavat metatiedot:

i)kaikki sen säännellyn yrityksen nimet, johon tiedot liittyvät;

ii)asetuksen (EU) 2023/2859 7 artiklan 4 kohdan b alakohdan nojalla täsmennetty säännellyn yrityksen oikeushenkilötunnus;

iii)mainitun asetuksen 7 artiklan 4 kohdan d alakohdan nojalla täsmennetty säännellyn yrityksen kokoluokka;

iv)mainitun asetuksen 7 artiklan 4 kohdan c alakohdan nojalla luokiteltu tietojen tyyppi;

v)maininta siitä, sisältyykö tietoihin henkilötietoja.

2.    Sovellettaessa 1 kohdan b alakohdan ii alakohtaa jäsenvaltioiden on vaadittava säänneltyjä yrityksiä hankkimaan oikeushenkilötunnus.

3.    Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen asettamiseksi saataville ESAPissa asetuksen (EU) 2023/2859 2 artiklan 2 alakohdassa määritelty tiedonkeruuelin on toimivaltainen viranomainen.

4.    Jotta voidaan varmistaa 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen tehokas kerääminen ja hallinnointi, arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnoksia teknisiksi täytäntöönpanostandardeiksi, joissa täsmennetään seuraavat:

a)muut tietoihin liitettävät metatiedot;

b)tietoihin sisältyvän datan rakenne;

c)mitkä tiedot on toimitettava koneluettavassa muodossa ja mitä koneluettavaa muotoa tällaisissa tapauksissa on käytettävä.

Edellä olevan c alakohdan soveltamiseksi arvopaperimarkkinaviranomainen arvioi erilaisten koneluettavien muotojen etuja ja haittoja ja suorittaa asianmukaisia käytännön testejä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa kyseiset teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle.

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

5.    Arvopaperimarkkinaviranomainen antaa tarvittaessa ohjeita sen varmistamiseksi, että 4 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti toimitetaan oikeat metatiedot.

🡻 2002/87/EY

V LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Komission kertomus

🡻 (EU) 2025/2 3 artikla

Komissio arvioi 31 päivään joulukuuta 2027 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa tämän direktiivin ja direktiivin 2009/138/EY toimivuutta seuraavien näkökohtien osalta ottaen erityisesti huomioon alakohtaisten sääntöjen mukaisen monialaisten omistusyhteyksien vakavaraisuuskohtelun tasapuolisten toimintaedellytysten kannalta:

a)aiheuttaako se, että on olemassa rahoituspalveluyrityksiä, jotka ovat alakohtaisten sääntöjen mukaisen finanssivalvonnan alaisia mutta joita ei ole lueteltu millään tässä direktiivissä määritellyistä rahoitusaloista, eriarvoiset toimintaedellytykset finanssiryhmittymien välillä;

b)panevatko kaikki finanssiryhmittymät johdonmukaisesti täytäntöön vakavaraisuusvaatimuksia koskevat säännöt, mukaan lukien komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 342/2014 23 vahvistetut säännöt, ja asettavatko kyseiset säännöt finanssiryhmittymille vertailukelpoisia yleisiä määrällisiä vaatimuksia riippumatta siitä, onko finanssiryhmittymän pääasiallinen rahoitussektori pankkiala, vakuutusala vai sijoituspalveluala;

c)ovatko valvojan tarkastusprosessit sekä toimeksiantojen ja täytäntöönpanovaltuuksien jako koordinaattoreiden ja alakohtaisten valvontaviranomaisten välillä, erityisesti vakavaraisuusvaatimusten osalta, riittävän selkeitä ja yhdenmukaistettuja sen varmistamiseksi, että vakavaraisuusvaatimukset pannaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti täytäntöön kaikkialla unionissa riippumatta siitä, millä pääasiallisella toiminta-alalla finanssiryhmittymä toimii;

d)aiheuttaako se, ettei tämän direktiivin noudattamisesta viime kädessä vastuussa olevaa yritystä ole yksilöity, tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseen liittyviä ongelmia.

🡻 

33 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 2002/87/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä III olevassa A osassa mainituilla direktiiveillä, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta jäsenvaltioiden velvollisuuteen noudattaa liitteessä III olevassa B osassa olevia määräaikoja, joiden kuluessa niiden on saatettava siinä mainitut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja tuossa osassa mainittuja soveltamispäiviä.

Viittauksia kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä IV olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

34 artikla

Voimaantulo

⌦ Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. ⌫

35 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

(1)    KOM(87) 868 PV.

(2)    Katso päätelmien A osan liite 3.

(3)    Sisältyy vuoden 2025 lainsäädäntöohjelmaan.

(4)    Katso tämän ehdotuksen liitteessä III oleva A osa.

(5)    EUVL C […].

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten ja sijoituspalveluyritysten lisävalvonnasta sekä neuvoston direktiivien 73/239/ETY, 79/267/ETY, 92/49/ETY, 92/96/ETY, 93/6/ETY ja 93/22/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/78/EY ja 2000/12/EY muuttamisesta (EUVL L 35 , 11.2.2003 s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2002/87/oj ).

(7)    Katso liitteessä III oleva A osa.

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1093/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2010/1093/oj ).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1094/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/79/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 48, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2010/1094/oj ).

(10)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2010/1095/oj ).

(11)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2009/138/oj ).

(12)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2011, vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista ja direktiivin 2003/41/EY ja 2009/65/EY sekä asetuksen (EY) N:o 1060/2009 ja (EU) N:o 1095/2010 muuttamisesta (EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2011/61/oj ).

(13)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2013/36/oj ).

(14)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2014/65/oj ).

(15)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/agree_interinstit/2016/512/oj .

(16)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2009/65/oj ).

(17)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2013/575/oj ).

(18)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2033, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2019/2033/oj ).

(19)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2019/2034/oj ).

(20)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2013/34/oj ).

(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2010/1092/oj ).

(22)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2859, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, rahoituspalvelujen, pääomamarkkinoiden ja kestävyyden kannalta merkityksellisiin julkisesti saatavilla oleviin tietoihin keskitetyn pääsyn tarjoavan eurooppalaisen keskitetyn yhteyspisteen perustamisesta (EUVL L 2023/2859, 20.12.2023, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2859/oj ).

(23)    Komission delegoitu asetus (EU) N:o 342/2014, annettu 21 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/87/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä finanssiryhmittymien vakavaraisuusvaatimusten laskentamenetelmien soveltamista koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla (EUVL L 100, 3.4.2014, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/reg_del/2014/342/oj ).

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 17.2.2026

COM(2026) 74 final

LIITTEET

asiakirjaan

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

finanssiryhmittymään kuuluvien luottolaitosten, vakuutusyritysten tai jälleenvakuutusyritysten, sijoituspalveluyritysten, omaisuudenhoitoyhtiöiden ja vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien lisävalvonnasta (kodifikaatio)

🡻 2002/87/EY (mukautettu)

LIITE I

VAKAVARAISUUS

Finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut lisävakavaraisuusvaatimukset lasketaan tässä liitteessä kuvattujen teknisten periaatteiden mukaisesti ja soveltaen jotakin tässä liitteessä kuvatuista menetelmistä.

Jäsenvaltioiden on annettava toimivaltaisten viranomaistensa silloin, kun nämä toimivat tietyn finanssiryhmän koordinaattorina, päättää muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia ja itse ryhmittymää kuultuaan menetelmästä, jota kyseiseen finanssiryhmittymään sovelletaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta seuraavan kohdan säännösten soveltamista.

Jäsenvaltiot voivat vaatia, että laskelma tehdään jonkin tietyn tässä liitteessä kuvatun menetelmän mukaisesti, jos finanssiryhmittymän johdossa on säännelty yritys, jolle on myönnetty toimilupa kyseisessä jäsenvaltiossa. Jos 1 artiklassa tarkoitettu säännelty yritys ei ole finanssiryhmittymän johdossa, jäsenvaltioiden on sallittava minkä tahansa tässä liitteessä kuvatun menetelmän käyttäminen, paitsi tilanteissa, joissa asianomaiset toimivaltaiset viranomaiset sijaitsevat samassa jäsenvaltiossa, jolloin kyseinen jäsenvaltio voi vaatia yhden kuvatun menetelmän käyttämistä.

ITekniset periaatteet

1.Lisävakavaraisuusvaatimusten laskemisen tapa ja laajuus

Tytäryrityksen koko vakavaraisuusvaje on käytetystä menetelmästä riippumatta otettava huomioon, kun yritys on tytäryritys ja sillä on vakavaraisuusvaje, tai jos kyseessä on ei-säännelty rahoitussektorin yritys, laskennallinen vakavaraisuusvaje. Jos koordinaattori katsoo tässä tapauksessa, että pääomasta osan omistavan emoyrityksen vastuu rajoittuu selvästi ja yksiselitteisesti tähän pääomaosuuteen, koordinaattori voi antaa luvan ottaa tytäryrityksen vakavaraisuusvaje huomioon suhteellisesti.

Jos finanssiryhmittymän yritysten välillä ei ole pääomayhteyksiä, koordinaattorin on muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia kuultuaan määriteltävä, mikä suhteellinen osuus on otettava huomioon, ottaen huomioon olemassa olevista sidoksista johtuvat vastuut.

2.Muita teknisiä periaatteita

Riippumatta tämän liitteen II jaksossa vahvistetusta finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten lisävakavaraisuusvaatimusten laskennassa käytetystä menetelmästä koordinaattorin ja tarvittaessa asianomaisten muiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että seuraavia periaatteita sovelletaan:

i)omien varojen laskennassa käytettävissä olevien erien moninkertainen käyttö finanssiryhmittymän tasolla (”pääoman moninkertainen hyväksikäyttö”) sekä epäasianmukainen omien varojen luominen ryhmän sisällä on estettävä; jotta varmistetaan, että omia varoja ei käytetä moninkertaisesti hyväksi eikä luoda ryhmän sisäisiä varoja, toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava asiaankuuluvissa alakohtaisissa säännöissä määrättyjä asiaankuuluvia periaatteita analogisesti;

ii)kunnes alakohtaisten sääntöjen yhdenmukaistaminen on edennyt pitemmälle, katetaan kunkin finanssiryhmittymässä edustettuna olevan eri rahoitussektorin vakavaraisuusvaatimukset vastaavien alakohtaisten sääntöjen mukaisilla omien varojen erillä; jos finanssiryhmittymän omien varojen määrä ei ole riittävä, lisävakavaraisuusvaatimusten noudattamisen tarkastamisessa voidaan käyttää ainoastaan niitä omien varojen eriä, joiden käyttö on kunkin toimialan säännösten mukaisesti sallittua (ns. monialainen pääoma).

Jos alakohtaisissa säännöissä on rajoituksia tiettyjen monialaisen pääoman omien varojen välineiden käytölle, näitä rajoituksia sovelletaan soveltuvin osin laskettaessa omia varoja finanssiryhmittymän tasolla.

Laskettaessa omia varoja finanssiryhmittymän tasolla on toimivaltaisten viranomaisten otettava huomioon myös omien varojen käytännön siirrettävyys ja saatavuus ryhmän oikeudellisesti eri yksiköiden välillä ja vakavaraisuussääntöjen tavoitteet huomioon ottamalla.

Jos ei-säännellylle rahoitussektorin yritykselle lasketaan laskennallinen vakavaraisuusvaatimus tämän liitteen II jakson mukaisesti, laskennallinen vakavaraisuusvaatimus tarkoittaa sitä pääomavaatimusta, joka yrityksen olisi täytettävä asianomaisten alakohtaisten sääntöjen noudattamiseksi, jos se olisi kyseisen rahoitussektorin säännelty yritys; omaisuudenhoitoyhtiöiden osalta vakavaraisuusvaatimus tarkoittaa direktiivin 2009/65/EY 7 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista pääomavaatimusta; rahoitusalan sekaholdingyhtiön laskennallinen vakavaraisuusvaatimus on laskettava finanssiryhmittymän tärkeimmän rahoitussektorin alakohtaisten sääntöjen mukaisesti.

IITekniset laskentamenetelmät

Menetelmä 1:Tilinpäätösten konsolidointi

Finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten lisävakavaraisuusvaatimukset lasketaan konsolidoidun tilinpäätöksen perusteella.

Lisävakavaraisuusvaatimukset lasketaan seuraavien summien erotuksena:

i)finanssiryhmittymän omat varat laskettuna ryhmän konsolidoidun aseman perusteella; laskennassa käytetään eriä, joita voidaan käyttää omina varoina asiaankuuluvien alakohtaisten sääntöjen mukaisesti;

ja

ii)kunkin ryhmässä olevan eri rahoitussektorin vakavaraisuusvaatimusten summa; kunkin eri rahoitussektorin vakavaraisuusvaatimukset lasketaan vastaavien alakohtaisten sääntöjen mukaisesti.

Alakohtaisilla säännöillä tarkoitetaan erityisesti asetuksen (EU) N:o 575/2013 ensimmäisen osan II osaston 2 luvun 2 jaksoa luottolaitosten osalta, direktiiviä 2009/138/EY vakuutusyritysten osalta ja direktiiviä 2013/36/EU luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten osalta.

Ei-säännellyille rahoitussektorin yrityksille, jotka eivät sisälly ⌦ toisessa kohdassa tarkoitettuihin ⌫ alakohtaisiin vakavaraisuusvaatimuslaskelmiin, lasketaan laskennallinen vakavaraisuusvaatimus.

Erotus ei saa olla negatiivinen.

Menetelmä 2:Vähentäminen ja yhteenlaskeminen

Finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten lisävakavaraisuusvaatimukset lasketaan ryhmän kunkin yrityksen tilinpäätöksen perusteella.

Lisävakavaraisuusvaatimukset lasketaan seuraavien summien erotuksena:

i)finanssiryhmittymän kunkin säännellyn ja ei-säännellyn rahoitussektorin yrityksen omien varojen summa; laskennassa voidaan käyttää eriä, joiden käyttö omina varoina on asiaankuuluvien alakohtaisten sääntöjen mukaisesti sallittua;

ja

ii)seuraavien summa:

–ryhmän kunkin säännellyn ja ei-säännellyn rahoitussektorin yrityksen vakavaraisuusvaatimukset; vakavaraisuusvaatimukset on laskettava asiaankuuluvien alakohtaisten sääntöjen mukaisesti, ja

–muissa ryhmän yrityksissä omistettujen osuuksien kirjanpitoarvo.

Ei-säännellyille rahoitussektorin yrityksille lasketaan laskennallinen vakavaraisuusvaatimus. Omat varat ja vakavaraisuusvaatimukset otetaan huomioon niiden 6 artiklan 4 kohdassa säädetyn suhteellisen osuuden mukaisesti ja tämän liitteen I jakson mukaisesti.

Erotus ei saa olla negatiivinen.

🡻 2011/89/EU 2 artiklan 24 alakohta ja II liite

Menetelmä 3:Yhdistelmämenetelmä

Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia menetelmien 1 ja 2 yhdistelmän.

_____________

🡻 2002/87/EY

LIITE II

RYHMÄNSISÄISIÄ LIIKETOIMIA JA RISKIKESKITTYMIÄ KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN TEKNINEN SOVELTAMINEN

Koordinaattori määrittää muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia kuultuaan, millaisista liiketoimista ja riskeistä tietyn finanssiryhmittymän säänneltyjen yritysten on ilmoitettava ryhmänsisäisistä liiketoimista ja riskikeskittymistä ilmoittamista koskevien 7 artiklan 2 kohdan ja 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Liiketoimi- ja riskityyppejä määritellessään tai niistä lausuntoja antaessaan koordinaattorin ja asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten on otettava huomioon finanssiryhmittymän yksittäinen ryhmä- ja riskienhallintarakenne. Merkittävien 7 artiklan ja 8 artiklan mukaisesti ilmoitettavien ryhmänsisäisten liiketoimien ja merkittävien riskikeskittymien määrittämiseksi koordinaattori määrittelee muita asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia ja finanssiryhmittymää kuultuaan lakisääteisiin omiin varoihin ja/tai teknisiin säännöksiin perustuvat asianmukaiset kynnysarvot.

Valvoessaan ryhmänsisäisiä liiketoimia ja riskikeskittymiä koordinaattori valvoo erityisesti mahdollista leviämisriskiä finanssiryhmittymässä, eturistiriitojen riskiä, alakohtaisten sääntöjen kiertämisestä aiheutuvaa riskiä ja riskien tasoa tai määrää.

Jäsenvaltiot voivat sallia, että niiden toimivaltaiset viranomaiset soveltavat finanssiryhmittymän tasolla ryhmänsisäisiä liiketapahtumia ja riskikeskittymiä koskevien alakohtaisten sääntöjen säännöksiä erityisesti alakohtaisten sääntöjen kiertämisen estämiseksi.

_____________

🡹 

LIITE III

A osa

Kumottu direktiivi ja luettelo sen muutoksista 
(32 artiklassa tarkoitetut)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY (EUVL L 35, 11.2.2003, s. 1, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2002/87/oj )
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/1/EY (EUVL L 79, 24.3.2005, s. 9, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2005/1/oj )		Vain siltä osin kuin on kyse 11 artiklasta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/25/EY (EUVL L 81, 20.3.2008, s. 40, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2008/25/oj )
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/78/EU (EUVL L 331, 15.12.2010, p. 120, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2010/78/oj )		Vain siltä osin kuin on kyse 2 artiklasta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/89/EU (EUVL L 326, 8.12.2011, s. 113, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2011/89/oj )		Vain siltä osin kuin on kyse 2 artiklasta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU (OJ L 176, 27.6.2013, s. 338 http://data.europa.eu/eli/dir/2013/36/oj )		Vain siltä osin kuin on kyse 150 artiklasta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034 (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2019/2034/oj )		Vain siltä osin kuin on kyse 59 artiklasta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/2864 (EUVL L 2023/2864, 20.12.2023, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2023/2864/oj )		Vain siltä osin kuin on kyse 1 artiklasta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2025/2 (EUVL L, 2025/2, 8.1.2025, ELI:  http://data.europa.eu/eli/dir/2025/2/oj )		Vain siltä osin kuin on kyse 3 artiklasta

B osa

Määräajat saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamispäivät
(32 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi	Määräaika kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle	Soveltamispäivä
2002/87/EY	11 päivänä elokuuta 2004
2005/1/EY	13 päivänä toukokuuta 2005
2010/78/EU	31 päivänä joulukuuta 2011 2 artiklan 1 alakohdan a alakohdan, 2 artiklan 2, 5, 7 ja 9 alakohdan sekä 2 artiklan 11 alakohdan b alakohdan osalta
2011/89/EU	10 päivänä kesäkuuta 2013 2 artiklan osalta, lukuun ottamatta 2 artiklan 23 alakohtaa, sekä 2 artiklan 1 alakohtaa ja 2 artiklan 2 alakohdan a alakohtaa siltä osin kuin näillä säännöksillä muutettiin direktiivin 2002/87/EY 1 artiklaa, 2 artiklan ensimmäisen kohdan 4, 5 a ja 16 alakohtaa ja 3 artiklan 2 kohtaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta 22 päivänä heinäkuuta 2013 2 artiklan 23 alakohdan sekä 2 artiklan 1 alakohdan ja 2 artiklan 2 alakohdan a alakohdan osalta siltä osin kuin näillä säännöksillä muutettiin direktiivin 2002/87/EY 1 artiklaa ja 2 artiklan ensimmäisen kohdan 4, 5 a ja 16 alakohtaa ja 3 artiklan 2 kohtaa vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajien osalta
2013/36/EU	31 päivänä joulukuuta 2013	31 päivänä joulukuuta 2013 150 artiklan osalta
(EU) 2019/2034	26 päivänä kesäkuuta 2021	26 päivänä kesäkuuta 2021 59 artiklan osalta
(EU) 2023/2864	10 päivänä tammikuuta 2026
(EU) 2025/2	29 päivänä tammikuuta 2027	30 päivänä tammikuuta 2027

_____________

LIITE IV

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 2002/87/EY	Tämä direktiivi
1 artiklan ensimmäinen alakohta	1 artikla
1 artiklan toinen alakohta	–
2 artiklan ensimmäisen kohdan johdantokappale	2 artiklan ensimmäisen kohdan johdantokappale
2 artiklan ensimmäisen kohdan 1–5 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 1–5 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 5 a alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 6 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 6 alakohta	2 artiklan ensimmäisen akohdan 7 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 7 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 8 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 8 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 9 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 9 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 10 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 10 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 11 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 11 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 12 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 12 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 13 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 12 a alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 14 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 13 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 15 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 14 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 16 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 15 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 17 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 16 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 18 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 17 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 19 alakohta
2 artiklan ensimmäisen kohdan 18 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 20 alakohta
2 artiklan ensimmäisen akohdan 19 alakohta	2 artiklan ensimmäisen kohdan 21 alakohta
2 artiklan toinen kohta	2 artiklan toinen kohta
3 artiklan 1, 2 ja 3 kohta	3 artiklan 1, 2 ja 3 kohta
3 artiklan 3 a kohta	3 artiklan 4 kohta
3 artiklan 4 kohta	3 artiklan 5 kohta
3 artiklan 5 kohta	3 artiklan 6 kohta
3 artiklan 6 kohta	3 artiklan 7 kohta
3 artiklan 7 kohta	3 artiklan 8 kohta
3 artiklan 8 kohta	3 artiklan 9 kohta
3 artiklan 9 kohta	3 artiklan 10 kohta
4 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta	4 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta
4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan johdantokappale	4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan johdantokappale
4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ensimmäinen luetelmakohta	4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta
4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan toinen luetelmakohta	4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan b alakohta
4 artiklan 2 ja 3 kohta	4 artiklan 2 ja 3 kohta
5–8 artikla	5–8 artikla
9 artiklan 1 kohta	9 artiklan 1 kohta
9 artiklan 2 kohdan johdantokappale	9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale
9 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohta	9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohta
9 artiklan 2 kohdan d alakohdan ensimmäinen virke	9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohta
9 artiklan 2 kohdan d alakohdan toinen virke	9 artiklan 2 alakohdan toinen alakohta
9 artiklan 3–6 kohta	9 artiklan 3–6 kohta
9 a artikla	10 artikla
9 b artikla	11 artikla
10 artikla	12 artikla
11 artikla	13 artikla
12 artikla	14 artikla
12 a artikla	15 artikla
12 b artikla	16 artikla
13 artikla	17 artikla
14 artikla	18 artikla
15 artikla	19 artikla
16 artiklan ensimmäisen kohdan johdantokappale	20 artiklan ensimmäisen kohdan johdantokappale
16 artiklan ensimmäisen kohdan ensimmäinen luetelmakohta	20 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohta
16 artiklan ensimmäisen kohdan toinen luetelmakohta	20 artiklan ensimmäisen kohdan b alakohta
16 artiklan toinen ja kolmas kohta	20 artiklan toinen ja kolmas kohta
17 artikla	21 artikla
18 artiklan 1 kohta	22 artiklan 1 kohta
18 artiklan 1 a kohta	22 artiklan 2 kohta
18 artiklan 2 kohta	22 artiklan 3 kohta
18 artiklan 3 kohta	22 artiklan 4 kohta
19 artikla	23 artikla
20 artikla	24 artikla
21 artiklan 1 kohta	25 artiklan 1 kohta
21 artiklan 4 kohta	25 artiklan 2 kohta
21 artiklan 6 kohta	25 artiklan 3 kohta
21 a artiklan 1 kohta	26 artiklan 1 kohta
21 a artiklan 1 a kohdan ensimmäinen alakohta	26 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta
21 a artiklan 1 a kohdan toinen alakohta	–
21 a artiklan 1 a kohdan kolmas alakohta	26 artiklan 2 kohdan toinen alakohta
21 a artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale	26 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale
21 a artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta	26 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohta
21 a artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta	26 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta
21 a artiklan 2 kohdan toinen alakohta	26 artiklan 3 kohdan toinen alakohta
21 a artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta	26 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta
21 a artiklan 3 kohdan toinen alakohta	–
21 a artiklan 3 kohdan kolmas alakohta	26 artiklan 4 kohdan toinen alakohta
21 b artikla	27 artikla
21 c artiklan 1, 2 ja 3 kohta	28 artiklan 1, 2 ja 3 kohta
–	28 artiklan 4 kohta
21 c artiklan 4 kohta	28 artiklan 5 kohta
21 c artiklan 5 kohta	28 artiklan 6 kohta
23 artikla	–
25, 26 ja 27 artikla	–
29 artikla	–
30 artiklan ensimmäinen kohta	29 artiklan 1 kohta
30 artiklan toinen ja kolmas kohta	29 artiklan 2 kohta
30 a artikla	30 artikla
30 b artikla	31 artikla
31 artikla 1 ja 2 kohta	–
31 artiklan 3 kohta	32 artikla
32 artikla	–
–	33 artikla
33 artikla	34 artikla
34 artikla	35 artikla
Liite I	Liite I
Liite II	Liite II
–	Liite III
–	Liite IV

_____________